Hyvin säilynyt tervahauta sijaitsee mustikkatyypin tuoreessa kangasmetsässä, etelään viettävällä rinteellä, luodekaakko -suuntaisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Se on muodoltaan pyöreä ja pohjaltaan laakea. Sitä kiertää
varsinkin itäpuolella selvä oja, länsipuolella on vastaavalla paikalla epäyhtenäinen kuopparivistö. Ojan ja kuopparivistön sisä- ja ulkopuolella on havaittavissa vallit. Koko tervahaudan halkaisija ojineen ja valleineen on noin 20 m, keskikuopan halkaisija noin 9 ja syvyys noin 1 m. Etelään suuntautuvan kourun niskan päällä on juurineen kaatunut melko kookas mänty, jonka juurakossa näkyy hiilenkappaleita. Kourun pituus on noin 5, leveys noin 1 ja syvyys sen yläosassa noin 1 m. Kourun pohjalla, lähellä niskaa on halkaisijaltaan noin 40 cm oleva säännöllisen pyöreä ja suorareunainen kuoppa. Kyseessä lienee tervan keruuastian paikka. Kuopassa on mahdollisesti vielä jäljellä astia tai sen jäänteitä.
Noin kymmenen metriä kuopasta länteen kulkee pohjoisetelä -suunnassa Pyöreäsuon ja Piuharjunnevan turvetuotantoalueille
johtava tie.
Kohteeseen liittyy mahdollisesti em. historiallisessa pitäjänkartassa mainittu paikannimi: ”Tuhvo vainajan hautakangas”.
Noin seitsemän metriä tervahautaa kiertävästä ojasta pohjoisluoteeseen on toinen, ilmeisesti ihmisen tekemä kuopanne. Se on valliton, pyöreähkö (halk. n. 3,5 m, syv. n. 60 cm). Kuopan eteläreunassa on osittain näkyvissä sammaloitunut ja maatunut, mahdollisesti veistetty puu. Kyse ei liene tervahaudan jäänne vaan ehkä tilapäisasumuksen paikka.
Luonti: 30.1.2015
Tutkimukset
Marja Pälikkö inventointi 2014
Huomautuksia: Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi 2014.
Ahlman Group Oy.
Luonti: 30.1.2015
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.