Asuinpaikka sijaitsee 5,2 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen pohjoispuolella olevalla hiekkaharjulla, asuinpaikkojen Malmio 5 ja Malmio 6 välisellä alueella. Kohde on helposti saavutettavissa Loitsanan pohjoispuolitse kulkevalta tieltä. Harjanne on hiekkapohjaista mäntykangasta, ala-rinteissä kasvaa mm. koivua.
Kohde löytyi vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikalla havaittiin kolme löytöaluetta, jotka nimettiin Malmio 10 A-C.
Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa alueita tutkittiin yhteensä 130 m2. Suurin kaivausalue, kooltaan 67 m2, oli Malmio 10B:llä. Alueelta tuli myös selvästi enemmän löytöjä
(5490 kpl) kuin muilta alueilta (Malmio 10A 896 kpl ja 10C vain 24 kpl), ja löytökerrokset ulottuivat syvemmälle (8 dokumentoitua tasoa).
Löytöaineisto oli kaikilla alueilla samantyyppistä. Suurin osa löydöistä koostuu palaneiden luiden kappaleista ja kvartsi‐iskoksia. Lisäksi löytyi mm. kvartsiesineitä, pari kivilajiesinettä ja asbestisekoitteisia saviastian paloja, kyseessä on todennäköisesti Lovozeron keramiikka.
Rakenteita löytyi vain Malmio 10B:ltä, jolta tuli esiin liesikiveys.
Kaikki kaivausalueilta löytyneet palaneet luut analysoitiin osteologisesti. Vaikka luita oli kappalemääräisesti paljon, ne olivat kuitenkin pieniä ja pirstoutuneita fragmentteja, joista vain pieni osa pystyttiin tunnistamaan lajin tarkkuudella. Mielenkiintoisin osteologisessa analyysissä esiin tullut tulos oli Malmio 10A:lta löytyneet lohikalojen luut, joiden joukossa oli myös taimenen (Salmo trutta) luita, joita ei ole aiemmin tunnistettu Suomen kivikautisissa luuaineistoissa. Malmio 10A:lta löytyi paljon majavan (Castor fiber) luita. Suurin osa tunnistetuista luista kuului keskikokoisille nisäkkäille, ja ne ovat todennäköisimmin metsäpeuran (Rangifer tarandus) luita.
Malmio 10:n kaivausalueilta teetettiin yhteensä seitsemän radiohiiliajoitusta. Kuusi ajoitusta tehtiin palaneista luista ja yksi liesikiveyksen puuhiilestä. Ajoitusten pääpaino on varhaisessa kivikaudessa noin 7500–5900 eaa, lisäksi on kaksi ajoitusta varhaismetallikaudelta. |