Mikroliitti Oy:n inventoinnissa todetut havainnot: Ihalaisen kylässä on ollut viisi taloa jo 1500-luvun puolivälissä, ja talojen määrä on ollut sama vuoden 1767 kartassa ja isojaon aikaan vuonna 1834. Suuri osa kylän vanhoista talonpaikoista ja lähes kaikki pellot ovat jääneet teollisuusrakennusten ja rautatien alle. Isojakokarttaan talolle Ihalainen 5 merkitty tontti on kuitenkin teollisuusalueen ulkopuolella, myöhemmällä Paraisten kalkin asuntoalueella, Paraistentien itäpuolella.
Isojaon aikaisen tontin pohjoisosa on jäänyt suurelta osin myöhemmän asuinrakennuksen pihapiirin alle, mutta eteläosa on metsämaata. Maasto on tasaista, kivetöntä hiekkakangasta. Kaakossa isojaon aikainen tontti rajautuu melko jyrkkänä töyräänä laskevaan hiekkarinteeseen. Lounaassa tasamaa jatkuu noin 30 m isojakotontin ulkopuolelle, mutta rajautuu lopulta sielläkin samanlaiseen rinteeseen. Rinteen alaosassa on selvästi ihmisen tekemiä kaivantoja ja pisteessä N 6767364 E 563399 moderni tiilirakenteinen kellari.
Tontin lounaispuolella olevalla tasanteella havaittiin noin 3 m läpimittainen ja puolisen metriä korkea kumpu (N 6767377 E 563372). Kahdesta koekuopasta löytyi tummahkoa, noensekaista hiekkamaata ja tiilenpaloja. Kyseessä on selvästi tulisijan, todennäköisesti uunin jäännös. Koekuopasta, n. 7 m kummusta itään, löytyi vähän tiilenpaloja, pari palaa kalkkikiveä, muutamia muita kiviä ja pala kirkasta ikkunalasia. Koekuopassa, noin 6 m edellisestä itään, oli noin 20 cm paksuinen nokinen, hiilipitoinen palokerros jossa oli sulanutta vihertävää lasia, joukossa osittain sulanutta ohutta vihertävää ikkunalasia ja nauloja (eivät lankanauloja). Paikalla maan pinta alkaa laskea loivasti kohti kellaria. Maan pinnalla ei erottunut mitään rakenteita. Yhdessä vanhassa naulassa on vahva palopatina. Tästä kuopasta löytyi vain yksi pala tiiltä ja pari palaa sulamatonta kirkasta ikkunalasia. Palokerroksen alla oli puhdasta hiekkaa.
Havaintojen perusteella näyttää siltä, että tasanteen lounaisosassa on jäännöksiä ainakin kahdesta eri-ikäisestä rakennuksesta. Uuninjäännös tuskin on 1900-luvun alkukymmeniä nuorempi. Vanhempaan selvästi kiinteänä muinaisjäännöksenä pidettävään palaneeseen rakennukseen viittaavat sulanut vihertävä ikkunalasi ja palopatinainen naula. Tähän rakennukseen liittyvää tulisijan jäännöstä ei havaittu. Paloon viittaavien jälkien varsin äkillinen loppuminen koekuoppien 3 ja 4 välillä saattaa tarkoittaa, että palokerros on poistettu myöhemmän rakennuksen alueelta. Havaitut muinaisjäännökset ovat isojaon aikaisen tontin ulkopuolella, mutta aivan sen vieressä. Isojakotontin puolelle ei kaivettu koekuoppia, mutta topografisesti se on samaa tasannetta kuin löytökohdat. On syytä olettaa, että sielläkin on asuinpaikkajäänteitä. Isojakotontin rakentamattomana säilynyt lounaisosa on siten sisällytetty muinaisjäännösalueen rajaukseen. |