ote tarkastusraportista:
Kivipöytä sijaitsee sekametsän metsän ympäröimällä pyöreähköllä kallioalueella, jonka halkaisija on noin 30 metriä. Kallion korkeus merenpinnasta on 15 m ja se on lähes kokonaan mustikanvarpujen, sammalten ja jäkälän peitossa. Kalliopinnassa on luontaisesti lohjenneita kallionkappaleita ja on todennäköistä, että pöytäpaasi on peräisin samaisesta kalliosta. Kivipöydän vieressä vain 30–50 cm päässä pöydän länsireunasta, muodostaa kallio matalan, suorareunaisen korokkeen joka on 20 cm sitä kalliopintaa korkeammalla, jolle kivipöytä on pystytetty.
Kivipöytä muodostuu tasapaksusta, suorakylkisestä kivipaadesta, joka on nostettu pienempien kivien päälle vaakasuoraan asentoon. Kivipaasi on karkeasti määriteltynä epäsäännöllisen suunnikkaan muotoinen. Sen pitkittäislävistäjä on pohjois-etelä suuntainen (bussolimittauksesta saatu korjattu tosisuuntima 354–174°). Paaden eteläkärki on pohjoispäätä suipompi.
Kivipaaden koko on 215 x 130 cm ja sen paksuus 15–25 cm. Pöytäpinta on noin 55 cm ympäristöään korkeammalla. Pöydän pinnalla oli ohut, heikosti kiinnittynyt sammalkerros, joka poistettiin. Rapakivigraniittia olevan paaden yläpinta oli voimakkaasti rapautunut ilmeisesti sammalen sitoman kosteuden takia. Pinnassa ei havaittu työstämisen merkkejä, kuoppia tai kaiverruksia. Paaden pohjoispäässä on poikittaissuuntainen halkeama.
Pöytäpaasi on asetettu seitsemän jalkakiven päälle, joista osa muodostuu kahdesta päällekkäin asetetusta kivestä, jotta paasi on saatu vaakasuoraan asentoon. Jalkakivet ovat noin 30–35 cm korkeita ja ne on sijoitettu siten, että pöytälevyn alapuolella oleva matala tila on kohtalaisen tiiviisti kivien ympäröimä. Sen kohdalla kalliopintaa peittää ohut, sammaloitunut maakerros. Pöydän luoteiskulmassa on jalkakivien välissä noin 40 cm leveä aukko, josta tilaan pystyy kurkistamaan. |