Kohde sijaitsee matalalla pienialaisella kumpareella, noin 70 m päärakennuksesta itään. Alueella todettiin kairauksissa peltokerroksen alaista tummaa maata. Koekuopassa (nro 15) todettiin 22–31 cm:n syvyydellä hiilensekainen kulttuurikerros, ja 31 cm:n syvyydellä tuli esille 15 cm leveä ja 5 cm paksu itä–länsi-suuntainen vaakatasossa ollut puujäännös, jonka alla kulttuurikerros jatkui. Puujäännös jatkui horisontaalisuunnassa kuopan itäseinämään. Se ristesi samalla tasolla olleen pohjoinen–etelä-suuntaisen saman paksuisen ja hieman kapeamman (12 cm) puujäännöksen kanssa. Tämä jäännös jatkui horisontaalisuunnassa kuopan pohjoisseinämään. Molemmat olivat palamattomia. Peltokerroksen alaista puujäännöstä todettiin myös kuopasta 15 kolme metriä etelään kaivetussa koekuopassa 17.
Puujäännösten yläpuolella olleesta voimakkaan hiilensekaisesta kulttuurikerroksesta poimittiin historiallisen ajan punasavikeramiikan pala, palanutta savea ja palaneen luun paloja. Peltokerroksesta löytyi kirkasta tasolasia.
Muissa alueen kuopissa ei todettu ehjää kulttuurikerrosta. Koekuopasta 32 löytyi palanutta luuta ja kuopasta 33 tiilenkappale.
Luonti: 19.10.2016
Tutkimukset
Ville Laakso, Timo Sepänmaa, Teemu Tiainen/Mikroliitti Oy inventointi 2016
Huomautuksia: Alueella todettiin kairauksissa peltokerroksen alaista tummaa maata, ja paikalle tehtiin useita koekuoppia. Niistä koekuoppa 15 avattiin ensin 30 x 35 laajui-sena ja kaivettiin lapiolla. Siinä todettiin 22–31 cm:n syvyydellä hiilensekainen kult-tuurikerros, ja 31 cm:n syvyydellä tuli esille 15 cm leveä ja 5 cm paksu itä–länsi-suuntainen vaakatasossa ollut puujäännös, jonka alla kulttuurikerros jatkui (kerroksista ks. koekuoppakuvausta jäljempänä).
Puujäännös jatkui horisontaalisuunnassa kuopan itäseinämään. Se ristesi samalla tasolla olleen pohjoinen–etelä-suuntaisen saman paksuisen ja hieman kapeamman (12 cm) puujäännöksen kanssa. Tämä jäännös jatkui horisontaalisuunnassa kuopan pohjoisseinämään. Molemmat olivat palamattomia.
Jäännösten luonteen määrittämiseksi koekuoppa laajennettiin 60 x 50 cm:n kokoi-seksi. Laajennettu osa kaivettiin vain puujäännöksen yläpinnan tasolle saakka. Työ tehtiin lastalla ja maa seulottiin 4 mm silmävälin käsiseulalla. Kaivettaessa to-dettiin, että kumpikaan puujäännös ei jatkunut etelään tai länteen, joten paikalla on ilmeisesti ollut jonkin puurakenteen nurkka. Puujäännösten yläpuolella olleesta voimakkaan hiilensekaisesta kulttuurikerroksesta poimittiin historiallisen ajan pu-nasavikeramiikan pala, palanutta savea ja palaneen luun paloja. Peltokerroksesta löytyi kirkasta tasolasia.
Peltokerroksen alaista puujäännöstä todettiin myös kuopasta 15 kolme metriä etelään kaivetussa koekuopassa 17. Muissa alueen kuopissa ei todettu ehjää kulttuurikerrosta. Koekuopasta 32 löytyi palanutta luuta ja kuopasta 33 tiilenkappale. Nämä voi yhdistää alueen kulttuurikerrokseen.
Havainnot on tulkittava siten, että paikalla on peltokerroksen alla pienialaisia mutta hyvin säilyneitä kulttuurikerroksen läikkiä. Kyse on todennäköisesti rakennuksenjäännöksestä, joka ajoittuu historialliseen aikaan. Maanomistajan mukaan hänen isänsä on paikan peltona ollessa todennut paikalla ympäristöään tummempana erottuneen alueen. Kohtaa on pidettävä kiinteänä muinaisjäännöksenä. Se rajattiin koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella VRS-palveluun kytketyllä GNSS RTK -vastaanottimella (ulkoinen tarkkuus alle 30 cm). Paikalla on maastossa erottuva loiva kumpare.
Paikka on vuoden 1835 isojakokartan tonttialueen ulkopuolella, joten jäännös saattaa olla tätä vanhempi. Toisaalta on todennäköistä, että kaikki tilan rakennukset eivät ole sijainneet tonttimaalla.
Luonti: 19.10.2016
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.