Iitosen ja Kolpan välisellä kannaksella aivan Mikonkoskentien koillispuolella on kolme romahtanutta uunia tai liettä (halkaisija 1,2-1,6 m, korkeus 0,6-0,9 m). Eteläisimmän lieden sivuitse, Mikonkoskentien suuntaisesti kulkee mahdollinen seinälinja, jonka kaakkoispäässä on noin 2 x 1,4 metrin kokoinen kellarikuoppa. Viimeksi mainitut ovat todennäköisesti rakennuksen perustusta, joka on osin hajonnut tien rakentamisen yhteydessä.
Jäänteistä hahmotettavissa noin 7 x 5 metrin kokoinen, kaakko-luode suuntainen rakennuksen perusta, jonka kaakkoispäässä on kellarikuoppa ja luoteispäässä romahtanut liesi. Lieden kohdalle tehdystä koekuopasta havaittiin maata, hieman hiiltä, kiviä sekä palanutta savea - huomattavaa on, ettei koekuopasta tavattu tiilen kappaleita. Kahden muun mahdollisen lieden tai uunin ympärillä ei havaittu rakennuksen perustuksia. Niiden havainnointia haittasi laonnut kasvillisuus sekä harvennushakkuiden risut ja rangat.
Mikonkoskentien koillispuolella on myös 17 kiviröykkiötä. Tien länsi-eteläpuolella havaittiin lisäksi13 röykkiötä kahdessa ryhmässä ja ilmeisesti useasta röykkiöstä muodostunut, noin 15 metriä pitkä ”röykkiöaita”. Röykkiöiden koko vaihtelee noin 0,6 x 0,6 ja 1,4 x 1,4 metrin välillä. Osa röykkiöistä on noin 40 cm korkeita - korkeimmat röykkiöt puolestaan ovat noin metrin korkuisia. Röykkiöitä ei puhdistettu niitä peittäneestä kasvillisuudesta. Havaitut röykkiöt tulkittiin pellonraivausröykkiöiksi, jotka liittyvät mitä ilmeisimmin paikalla olevan talon jäännöksiin.
Peruskartassa vuodelta 1973 ja taloudellisessa kartassa vuodelta 1944 alueelle ei ole merkitty asutusta. Vuoden 1854 pitäjänkartalle Juhanalan alueelle on merkitty yksi rakennus, joka sijoittuu nykyisen kartanon länsipuolella sijaitsevan pellon pohjoisosaan. Vuosina 1777-79 laaditussa ns. Sprengtportenin kartastossa jäännösten kohdalla ei ole ollut asutusta, vain tie. Alueen isojakokarttoja ei inventoinnissa tarkastettu.
Karttojen perusteella voi olettaa, että havaitut jäännökset ovat verrattain lyhytikäisen yksittäistalon tai torpan jäljiltä, joka on ollut asuttuna pitäjänkartan ja taloudellisen kartan laatimisen välisenä aikana (1854–1944). Lieteen/uuniin tehdystä koekuopasta ei kuitenkaan havaittu 1800- ja 1900-luvun taitteen taloille tyypillistä löytöaineistoa, kuten tiiltä, lasia tai rautanauloja. Tämän perusteella talon jäännöstä voi toisaalta pitää 1700-luvun alkupuoliskolle ajoittuvana. Yhden koekuopan perusteella ei kuitenkaan voi tehdä lopullisia päätelmiä kohteen iästä.
Muinaisjäännösrajaus perustuu maastossa havaittuihin rakenteisiin. |
takaisin
Koordinaatit