Kohde sijaitsee Paskonsaaressa, Päijänteen Vähä-Äiniön lahdessa, Vähä-Äiniön laajan niemimaan läntisen niemenkärjen, Paskonniemen, edustalla. Noin sadan metrin levyinen salmi erottaa saaren idässä olevasta Paskonniemen kärjestä. Paskonsaari on 60 m pitkä lännestä itään ja enimmillään noin 35 m leveä. Saaren rannoilla on kapea tasanne, joka on paljastunut Päijänteen pinnan laskettua Kalkkistenkosken perkauksen jälkeen 1800-luvulla. Saaren keskiosassa on kivikkoisten rantatörmien rajaamana korkeampi, harjannemainen kumpare, jonka laki on melko tasaista maata, ilmeisesti noin tasolla 81-82 m mpy. Harjanteen lakitasanne on 30-35 m pitkä ja enimmillään 7-8 m leveä. Maaperä saaressa on hiekkaista, kivisyydeltään vaihtelevaa. Saaressa kasvaa mäntyvaltaista metsää.
Paikalta on löytynyt 20.6.2018 metallinetsinnässä lunulariipus ja kankiketjunnivel (KM 42690). Löydöt sijaitsivat lähellä kivirykelmää, johon saattoi sisältyä palaneita kiviä. Lunulariipus sijaitsi 2 metriä länteen ja ketjunnivel 2 metriä pohjoiseen kivirykelmästä. Löytösyvyys oli 10 - 15 cm.
Röykkiö, jonka vierestä esineet KM 42690 on löydetty, saattaa olla hauta (rautakautinen hautaröykkiö tai sijaintinsa perusteella myös varhaismetallikautinen lapinraunio), vaikka sitä ei tarkastuksessa voitukaan varmasti todeta. Tarkastuksessa sen sijaan havaittiin koekuopasta saatujen luulöytöjen (KM 42691:2) perusteella, että saaren lakitasanteella on polttokenttäkalmisto (osteologisen analyysin mukaan löytyneet luut ovat ihmisestä). Kairauksissa palanutta luuta esiintyi paikoitellen nokisessa ja hiilensekaisessa, vaihtelevasti kivisessä hiekkamaassa ainakin koko saaren lakitasanteen länsiosassa röykkiöstä länteen. Röykkiöstä itään varmaa kalmistokerrostumaa ei todettu, mutta kokonaisuudessaankin pienialaista lakitasannetta on syytä pitää tältäkin osin muinaisjäännösalueena. Kohde on rajattu tämän mukaisesti. |