Alueella on viisi kuoppaa, jotka sijaisevat melko tasaisisin välein suon reunassa kankaalla lähes eteläpohjoissuuntaisessanoin 200 metriä pitkässä jonossa. Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopan muotoon ja ympäristöön sekä pinnanalaisen huuhtoumiskerroksen paksuuteen. Kuoppiin ei tehty kairauksia. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 m ja syvyys 0,3-0,4 m välillä. Kuoppien ympärillä on matalat vallit. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt. Kuoppien pohj alla on jäkälän tai sammalen alla noin1-2 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt.
Kyseessä vaikuttaisi olevan suon ja kankaan reunaan rakennettu pyyntikuoppasysteemi, joten kuopat lienevät keskenään saman ikäisiä. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja.
Luonti: 24.8.2018
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.