Kallvikin tiilitehdas perustettiin Muulon kylään Espoonlahden rannan tuntumaan vuonna 1889. Kallvikin suuren tiilitehtaan perustaja oli puolalaiseen aatelissukuun kuulunut kauppaneuvos Paul Chmelewski (1848-1915). Häntä pidetään Suomen tiiliteollisuuden historian ensimmäisenä varsinaisena suuryrittäjänä. Kallvikin lisäksi hänellä oli Leppäkosken, Ryttylän ja Jokelan suuret tiilitehtaat. Chmelewski itse asui Kallvikissa ja tehdas olikin Espoon suurin tiilitehdas. Kalvik tegelbrukin ensimmäinen oma tilastoilmoitus on vuodelta 1895. Tällöin tehtaalla työskenteli 73 miestä ja 14 naista. Tehdas tuotti kyseisenä vuonna 1 080 000 tiiltä. Suurimmillaan tehdas oli vuoden 1903 jälkeen, jolloin työntekijämäärä kasvoi 120 henkeen ja tehdas tuotti 2 000 472 muuritiiltä. Kallvik lopetti toimintansa 1917. Entisellä tehdasalueella Mustanlahdentien ja Kurtinniityntien risteyksessä on ollut rakennusten raunioita ja savenottokuoppia. Kaksi betonista savensekoitusallasta on edelleen näkyvissä. Lastauslaituri oli Magasinsuddenilla, jonne tehtaalta johti kaksi kiskoparia. (Härö, 1991; Juvonen-Eskola 2003)
Inventoinnissa 2017 tehtaasta ei löytynyt mitään tutkittavaa: "Alueella ei ole jäljellä maanpäälle näkyviä rakenteita vanhasta tiilitehtaasta muutoin kuin yhdessä kohdin kallioon kiinnitetyt betoniraudan kappaleet. Tiilenkuivausvajojen välissä olleita ojia on edelleen jäljellä alueen koillisosassa. Maanalaisia (ehjiä) rakenteita ei havaittu. Yhdessä kohdin vanhan tehdasrakennuksen kohdalla havaittiin tiivis tiilikerros ohuen täytemaan alla. Tiilet olivat paikalla rikkonaisia ja sekaisin. Tiilitehtaan useimmat rakennukset on purettu jo ennen vuotta 1939 ja viimeinen tehdasrakennus ennen vuotta 1961. Alue on ollut sitten joutomaata ja varastoaluetta, missä yhteydessä alueen maaperää on tasattu, kaiveltu ja täytetty. Alueella on runsaasti hajallaan siellä täällä rakennusjätettä ja maa-ainesjätettä. Alueen eteläosassa, eteläisemmän tehdasrakennuksen länsipuolella, jyrkän rinteen laen reunalla on kaksi betonista ja tiilestä rakennetun, pyöreän rakenteen pohjaa. Niiden funktio ja ajoitus on tuntematon. Ne vaikuttavat liian pieniltä ollakseen pyöröuunin pohjia. On kuitenkin mahdollista, että ne liittyvät tiilitehtaaseen. Nämä ovat mahdollisesti ainoat säilyneet rakenteen jäännökset tiilitehtaasta.
Vanhasta tiilitehtaasta ei muutoin ole säilynyt maanpäällisiä rakenteita, eikä tutkimusarvoisia tai suojeltavaksi katsottavia rakenteita tai jäännöksiä." (Jussila 2017)
Luonti: 19.2.2019 Viimeisin muutos: 19.2.2019
Tutkimukset
Timo Jussila inventointi 2017
Luonti: 19.2.2019
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.