Historiallisen ajan kylätontista on maastossa näkyvissä tulisija, rakennuksen seinälinjaa ja kellari.
Paikalla on pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen, 9 x 6 metrin laajuinen ja suurimmillaan 1,2 metrin korkuinen ilmeinen rakennuksen kivijalka ja sen keskellä ja alla luonnonkivistä holvattu kellari. Lähimmillään 12 metrin päässä kellarista etelään on toinen, edellistä isompi, rakennuksen kivijalka. Sen itäpäässä on selvä tulisijan jäännös ja länsipäässä kaksi matalaa kohoumaa. Rakennuksen eteläsivulla on jatkeena matalampaa kivijalkaa, joka nousee vain hieman maanpinnan yläpuolelle.
Kellari liittyy historialliseen ajan asuinpaikkaan. Hartikkala (joka tunnetaan myös nimellä Iso-kartano ja Isotalo) oli keskiajalta periytyvä säteri, rälssin asuinkartano. Hartikkalan talotontti on sijainnut tällä paikalla ainakin jo 1600–1700-lukujen taitteessa. Vielä uusjaon kartassa 1925 tontilla on yhteensä viisi rakennusta. Asuinpaikka on kuitenkin hylätty pian tämän jälkeen. On syytä olettaa, että keväällä 2019 inventoidun Hartikkalan kylätontin käyttö on alkanut viimeistään keskiajalla. Tiedossa ei ole mitään, jonka vuoksi olisi oletettava, että rakennukset olisivat missään vaiheessa ennen 1700-luvun alkuakaan sijainneet muualla kuin vuonna 2019 tarkastetulla tontilla.
Luonti: 7.10.2019 Viimeisin muutos: 5.12.2019
Tutkimukset
Ville Laakso ja Jasse Tiilikkala / Maanala Oy inventointi 2019
Luonti: 7.10.2019 Viimeisin muutos: 5.12.2019
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.