Historiallisen Kyrön- eli Hämeenkankaantien jakso (osa vanhaa maantielinjausta Tampere-Hämeenkyrö), joka on säilynyt maastossa metsätienä. Tielinjaus kuuluu myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Hämeenkankaantie (tunnetaan myös nimillä Kyrönkankaantie ja Pohjankankaantie) on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja on ollut myös ainoa reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle, jota on voitu kulkea kesäaikaan. Yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa se muodosti myös lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459, raivattuna Hämeenkankaan tienä 1556. Vuosina 1645–1675 se toimi postitienä Turusta pohjoiseen. Tien merkitys väheni postilinjan siirtyessä vuonna 1675 rantatielle sekä Ruovedeltä Pohjanmaalle johtavan tien valmistuttua.
Linjaus on 1700-luvun kartan mukainen. Uskelasta Myllymäen puron sillan jälkeen etelään mentäessä vanha tielinja erkanee nykyisestä ja kaartuu siltä itään nousten Tolppamäenahteelle traktoriurana ja jatkuu edelleen mäen päällä etelään metsätieurana. Tie on inventointiraportin mukaan hoitamaton metsätie, joka miljööltään tuntuisi vaikuttavan ”alkuperäiseltä” 1500-luvun tieltä. V. 1910 senaatinkartastossa tämä vanha maantieosuus on merkitty pienenä sivutienä. 1840-luvun pitäjänkartassa linjaus on sama kuin 1793 kartassa. Tielinjaosuus on siis poistunut valtatienä käytöstä ennen vuotta 1910. Tielinjaosuus on toiminut myös kahden historiallisen kylän, Uskelan ja Myllymäen, rajana, joten siihen voi liittyä vanhoja rajamerkkejä. LIDAR-kuvien mukaan tielinjan varrella on paikannettavissa maarakenteita/kuoppia, joita ei ole tarkastettu.
Luonti: 3.12.2010 Viimeisin muutos: 25.1.2022
Tutkimukset
Hannu Poutiainen, Timo Sepämaa ja Timo Jussila / Mikroliitti Oy inventointi 2010
Luonti: 3.12.2010 Viimeisin muutos: 9.12.2021
Timo Jussila, Timo Sepänmaa, Teemu Tiainen inventointi 2017
Luonti: 3.12.2010 Viimeisin muutos: 25.1.2022
Vadim Adel tarkastus 2021
Luonti: 30.9.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.