Varhaisin säilynyt maininta nimestä Snappertuna on vuodelta 1540. Kylästä tunnetaan yksi pieni rälssitila joka on 1400-luvulla kuulunut kuningas Karl Knutsson Bonden
maaomaisuuteen. Tila autioitui 1600-luvun alussa, mutta asutettiin jälleen 1630-luvulla, jolloin kylään perustettiin toinenkin rälssitila. Snappertunan toisesta talosta muodostettiin 1600-luvun lopussa myös Tunaberg-nimellä tunnettu kappalaisen pappila, toisen talon nimeksi vakiintui 1600-luvun lopussa Finnäs.
Snappertunan kylästä on säilynyt Samuel Brotheruksen tekemä konseptikartta vuodelta 1695. Siinä näkyy kaksi taloa, Tunaberg ja Finnäs, erillisillä tonteilla, sekä kirkko, joka on nykyisellä paikalla. Pappilan tonttimaa sijaitsi nykyisellä paikalla, Finnäs oli puolestaan kylän eteläosassa.
Snappertunan pappila on palanut perustuksiaan myöden vuonna 1806 (Rask 1991, 198–200). Nykyinen päärakennus on vuodelta 1840. Sitä on jatkettu 1800-luvun lopussa ja jälleen vuonna 1934, jolloin siihen lisättiin tiilirakenteinen arkistosiipi. Pappilan ulkorakennukset ovat pääosin 1830- ja 1840-luvuilta. Hieman pohjoisempana oleva vanha pitäjäntupa on vuodelta 1844.
Snappertunaan on monesti liitetty keskiaikainen Raaseporin kaupunki tai Tunan kauppapaikka. Selvin tieto kaupungista (”staden”) on vuodelta 1451, jolloin se maksoi veroa. Snappertunan kirkonkylän alueelle on merkitty markkinapaikka vuoden 1682 kartassa. Vielä 1600-luvun lopulla ja aina vuoteen 1751 Snappertunassa pidettiin Bartolomeuksen päivänä markkinat.
Vuodelta 1860 on tieto, jonka mukaan kappalaisen pappilan pellon ja puutarhan kivisyys johtuu paikalla sijainneen Snappertunan kauppapaikan raunioista. Pastori Frans Isak Selin, joka toimi Snappertunan kappalaisena vuosina 1839–1860, raivasi maanpinnalle erottuneet kivirakenteet rakentaessaan nykyistä pappilaa ja sen puutarhaa 1840- ja 1850-luvuilla.
Pappilan tonttimaalla on paikoin paksut täytemaakerrokset ja paikoin jälkiä raskaasta maankäytöstä. Puutarhasta on 1800-luvun puolivälissä raivattu viiden tai kuuden rakennuksen perustukset. Puutarhassa lienee yhä paikoin jäljellä vanhoja, mahdollisesti jopa keskiaikaisia rakenteita ja kulttuurikerroksia, joita on myös läheisellä Bastuåkern-pellolla. |
takaisin
Koordinaatit
Länsi- ja Keski-Uudenmaan saaristo ja rannikkoalueet. Tammisaari, Hanko, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki. Inventointi 2002-2003 Merellinen perintömme -hanke; Inventointi; 2002-2003