2012: Mosaiikkimaisema, jossa runsaasti pieniä kuivahkoja - tuoreita kankaita ja pieniä soita, jokivarsi. Metsätien pohjoispuolella 50 m Vääräjoesta itään on ns, pystymiilu, halkaisija valli mukaan lukien 14 m, vallin leveys n. 2 m ja korkeus n. 1 m. Vallin päällä kasvaa isoja mäntyjä, rakenteet ovat rehevän aluskasvillisuuden peitossa.
Pystymiilu, tyyppi tuli käyttöön 1930-luvulla.
2014: Kaksi pystymiilua vierekkäin:
Miilu 1: Halkaisija 14 metriä, vallin leveys 2 metriä ja korkeus 1 metri.
Miilu 2: Halkaisija 11 metriä, vallin leveys 1 metri ja korkeus 50 cm.
Miilujen päällä kasvaa isoja mäntyjä, rakenteet ovat aluskasvillisuuden peitossa. Kyseessä kaksi pystymiilua, tyyppi tuli käyttöön 1900-luvun alussa.
2023: Saarivedentien pohjoispuolinen alue on avohakattu hiljattain. Aiemmissa inventoinneissa havaituista tien pohjoispuolisista miiluista havaittiin selkeänä yksi, kohteen varsinaisten koordinaattien kohdalta. Mittojensa puolesta (nopeasti arvioituna halkaisija jopa yli 14 m) kyseessä on edellisen inventointikertomuksen miilu 1. Toista hyvin säilynyttä miilua ei tien pohjoispuolelta paikallistettu. Sen sijaan havaittiin kahden muun miilun jäänteet. Yhden miilun vallin tai pohjan hiiltä havaittiin runsaasti Saarivedentien pohjoispuoleisen ojan pengerryksestä, suoraan tien pohjoispuolelta tavatusta säilyneestä miilusta etelään – tämä miilu saattaa olla jäänyt tielinjauksen tai sitä edeltäneen Eskolan metsäradan alle, tai sitten se on tuhoutunut hiljattain metsätöissä, jolloin kyseessä voisi olla edellisen inventoinnin miilu 2. Lisäksi Saarivedentien ja siitä etelään kulkevan ajopolun risteyksestä, välittömästi tien etelä- ja ajopolun itäpuolelta tavattiin kolmas, osittain säilynyt miilu. Kohteen aluerajausta on ehdotettu laajennettavaksi kattamaan nämä alakohteet. |
takaisin
Koordinaatit
Pohjanmaa länsiosa kulttuuriperintöinventointi, Inventointi 2012 Hans-Peter Schulz