Ikaalinen
kiinteä muinaisjäännös
Kovelahdenkoski	1000039181
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     vesimyllyt
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6870291 I: 281376 YKJ P: 6873173 I: 3281458 ETRS89/WGS84 Lat: 61.90215844° Lon: 22.83727502° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 54.1295' Lon: 22° 50.2365' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 54' 7.7704" Lon: 22° 50' 14.1901"

Kuvaus

Vuonna 1632 Kovelahden myllyvero perustui 20 tynnyrin vuotuiseen jauhatukseen. Kovelahden mylly oli jauhatusmääriltään pienimpiä. 1800-luvun alun isojaossa niemen kärkeen sijoittuva kylän yhteinen myllytontti on erotettu omaksi tontiksi. Varsinaiselle myllytontille on merkitty kolme myllyä. Kosken uoma erilainen kuin nykyään. Koskessa oli pato, koska vesioikeus käsitteli 1803 patoamisen aiheuttamia haittoja. 1800-luvun alussa koskessa oli yhteismyllyn lisäksi Isotalon, Vähätalon ja Ohramäen torpan myllyt sekä Mäkkylän osatalon. Kovelahden kosken mylläristä on ensimmäisiä mainintoja 1880-luvulta. Vanhalla myllynpaikalla havaittiin kolmessa kohdassa aikaisempaan mylly- ja sahatoimintaan liittyviä jäännöksiä kolmessa kohdassa. Muutoin 1900-luvu suuret muutokset olivat muokanneet merkittävästi maisemaa. Nykyisin paikalla sijaitseva Tuomisen mylly- ja saharakennukset on rakennettu 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja kosken mutkaan. Voima penkereen päällä olevalle myllylle, sahalle ja höyläämölle saadaan niemen poikki kaivetusta maanalaisesta kanavasta. Kanavan rakentaminen niemen läpi on voimakkaasti muokannut maisemaa. Rakenteet: 1. Myllyn kivijalka N = 6870311 E = 281416 Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800-luvulle. Paikalla ei ole havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi. 2. Myllyn ja sahan jäännös N = 6870284 E = 281327 Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta. Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2 (ks. Ikaalinen, Kovelahdenkosken myllyt ja vesirakenteet, arkeologinen ja maisemaselvitys 2019 ). Kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla. 3. Mahdollinen myllyn jäännös N = 6870246 E = 281348 Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät. 4. Pato N = 6870314 E = 281304 Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa. 5. Kivettyjä uomia ja raivauskivikoita Entisellä myllyalueella on kauttaaltaan muokattu eri aikakausien tarpeisiin. Veden ohjaamiseksi on uomia kaivettu ja kivetty sekä kiviä nostettu uomien reunoille raivauskivikoiksi. 6. 1980-luvulla oikaistu myllykanavan uoma ja kivikasoja Myllyrakennuksesta kohti koillista johtaa noin 40 metriä pitkä ja 4 metriä leveä vesiuoma. Uoma on peruskarttojen perusteella kaivettu 1980-luvulla. Uoman reunoilla on raivauskivikoita.

Luonti: 20.8.2020

Alakohteet

Mahdollinen myllyn jäännös

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6870246 I: 281348

Kuvaus: Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät

Luonti: 10.8.2022

Mahdollinen myllyn jäännös

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6870246 I: 281348

Kuvaus: Paikalla on säilynyt kosken rannassa tasattu alue. Kohteen pohjoisreuna on suora. Tasatun alueen koko on noin 5 m x 3 m. Nykyinen jokiuoma on noin 2 metriä rakenteesta pohjoiseen. Paikalla on ilmeisesti ollut myös vesikanava, joka on myöhemmin jäänyt käytöstä. Paikalle on merkitty mylly vuoden 1833 karttaan. Jäännökset eivät ole kovinkaan selkeät

Luonti: 10.8.2022

Myllyn ja sahan jäännös

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6870284 I: 281327

Kuvaus: Alueen ensimmäisen sahan rakenteista tai niiden sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1988 inventoinnissa julkaistun kartan mukaan saha oli aluksi kosken pohjoisrannalla ja siirrettiin myöhemmin kosken niemen päälle ja alarinteeseen. Voima otettiin niemen poikki rakennetusta maanalaisesta kanavasta. Saha paloi 1960-luvulla, nykyinen saharakennus on 1980-luvulta. Vanhemman sahan sijainti merkitty karttaan numerolla 2, kokonaisuuteen kuului saha, mylly ja vesikanava. Paikalla havaittiin purettujen betonirakenteiden jäännöksiä sekä vesikanavan jäänteitä muutaman kymmenen metrin matkalla.

Luonti: 10.8.2022

Myllyn kivijalka

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, vesimyllyt

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6870311 I: 281416

Kuvaus: Paikalla on pohjois-etelä suuntaisen myllykanavan tai uoman jäännökset sekä uoman päälle kootun suokulmaisen rakennuksen luonnonkivinen perustus. Rakennuksen perustuksen koko on noin 6 metriä x 4 metriä. Rakennuksen perustus ajoittunee 1800- luvulle. Paikalla ei havaittu myllynkiveä tai muuta selkeästi myllyyn viittaavaa rakennetta, mutta ilmeisesti rakenteen läpi on aikanaan virrannut vesi

Luonti: 10.8.2022

Pato

Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6870314 I: 281304

Kuvaus: Todennäköisesti 1920-luvulla rakennettu myllypato, joka on yhä nykyisin käytössä. Betoni ja kivirakenne. Rakenteen leveys on noin 5 metriä ja pituus 25 metriä. Todennäköisesti Kovelahden vanhin mylly on aikanaan sijainnut padon paikalla. Joen ja kosken uittokäytöstä ei ole säilynyt selkeitä merkkejä, uittoon viittaa vain padon pienempi aukko. Maastotarkastus tehtiin marraskuussa 2019, jolloin koskessa virtasi runsaasti vettä ja havainnointi oli hankalaa.

Luonti: 10.8.2022

Tutkimukset

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy / Kalle Luoto inventointi 2019

Luonti: 20.8.2020

Kalle Luoto valvonta 2022

Huomautuksia: Koskeen rakennetun kalatien arkeologinen valvonta. Valvonnassa ei havaittu merkkejä aiemmin tuntemattomista muinaisjäännösrakenteista.

Luonti: 9.2.2023 Viimeisin muutos: 28.9.2023

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/92/05.02.01/2019 IKAALINEN, Kyrösjärven kalatalousalue, Kovesjoen Koveskosken kalatien rakentaminen   Arkeologiset hankkeet  Kovelahdenkoski, Valvonta 2022 Kalle Luoto

kopioi linkki tälle sivulle: