Kohde sijaitsee Päijänteen itärannalla, laajan Rapalanniemen kärkiosassa, Rapalanlammen itärannalla. Rapalanlampi on noin puolen kilometrin läpimittainen pyöreähkö lampi, jonka pinta on Päijänteen tasossa. Luoteisrannalla on Rapalan kartano. Lampea ympäröivät 5-10 m korkeat hiekkamoreenikumpareet ja harjanteet, jotka on suurelta osin raivattu pelloksi. Kauempana, Rapalanniemen kärjessä lännessä ja varsinkin kaakossa niemen sisäosassa, maasto muuttuu kallioisemmaksi. Lampea ympäröi vanha viljelymaisema. Itärannan harjanteella, jossa kohde sijaitsee, pellot on kuitenkin metsitetty.
Metallinetsinnässä on 7.9.2020 löytynyt metsitetyn pellon alueelta ns. massiivinen rannerengas ja pätkä pronssiketjua (KM 42771). Löytösyvyys 5 cm.
Tarkastuksessa 11.9.2020 havaittiin hyvin pienellä alalla metsitetyn pellon entisessä kyntökerroksessa useita rautakautisia metalliesineitä. Esineet ovat tyypiltään yleisesti kalmistolöydöissä esiintyviä (massiivinen rannerengas, merovinkiaikainen tasavarsisolki). Paikalla havaittiin kairauksissa myös palanutta kiveä ja pieni palaneen luun muru, jotka todennäköisesti ovat peräisin kalmistosta. Kyntökerroksen alla maaperä oli niin kivistä ja soraista, että kyntökerroksen alla mahdollisesti ehjänä säilyneestä kalmistokerroksesta ei saatu kairauksissa selvää kuvaa. Tältä keskeiseltä alueelta lounaaseen signaaleja oli harvemmassa. Muutamia mielenkiintoisia tutkittiin tarkemmin, ja pieni pyöreä kupurasolki KM 42772 otettiin talteen. Alue, jolla rautakautisia esineitä havaittiin, oli pituudeltaan noin 35 m ja leveydeltään noin 20 m. Kohde on rajattu siten, että se sisältää havaittujen rautakautisten esineiden löytökohdat.
Samalta nykyisin metsitetyltä pellolta on löytynyt massiivinen viikinkiaikainen rannerengas KM 10647 jo 1930-luvulla peltotöissä. Sen tarkka löytöpaikka ei kuitenkaan ole tiedossa, joten ei ole varmaa, onko se löytynyt kalmiston alueelta vai jostain sen lähistöltä. |
takaisin
Koordinaatit
MV/473/05.04.01.00/2021 SYSMÄ, Mantere (1000039262), rautakautisen polttokenttäkalmiston tarkastus 2020. Tutkimusraportti