Metallinetsinnässä on keväällä 2020 löytynyt Valkeisjärven koillispohjukan takaisesta metsästä suuri määrä metallinesineitä, kuten ketjunlenkeillä varustettu kuparipellistä leikattu pala (jonkinlaisia vastineita Pohjois-Ruotsin myöhäisrautakauden ja keskiajan järviuhripaikoilla). Muita löytöjä merkitty alakohteiksi. Joukossa rautakuonan pala ja mahdollisesti pajatoimintaan viittaavia raudankatkelmia. Löytösyvyys 10 - 20 cm. Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM14889, ILM14890, ILM14911, ILM14913, ILM14926. Koristeellinen ja uskonnollisella tekstillä varustettu kehäsolki (alakohde) vaikuttaa keskiaikaiselta.
Kainuun Museo teki kohteen ns. pääkoordinaattipisteessä tarkastuskäynnin. Koekuopan profiilissa havaittiin selkeä tumma nokinen maakerros ja sen alla näkyi yhtä selkeä tummanoranssi kerros, mikä viittaa selkeästi kiinteään muinaisjäännökseen. Alakohteissa ei käyty.
Koekaivaus 2024:
Osa paikalta aiemmin löydettyjen esineiden löytöpaikkoja paikannettiin metallinilmaisinharrastajan avulla ja niiden sijainnit mitattiin VRS-GNSS laitteella. Tässä yhteydessä kävi myös ilmi, että harrastaja oli kaivanut esille jälleen kaksi metalliesinefragmenttia aiemmin löytyneestä löytökeskittymästä. Löytöpaikat ja niiden lähialue tutkittiin kairaamalla ja kaivamalla 48 kpl 0,5 x 0,5 m kokoista koekuoppaa. Alueella tehtiin metallinilmaisinkartoitusta, jossa signaalikohdat tarkastettiin pienellä lapionpistolla. Koekuopat kaivettiin lastalla ja lapiolla puhtaaseen pohjamaahan asti. Kaivettu maa seulottiin, osa koekuopista valokuvattiin.
Alueella on kolme selkeää ja pienialaista löytökeskittymää, joissa kaikissa todettiin metallinilmaisimella olevan metalleja. Kairauksen perusteella löytökeskittymien kohdalla on likamaata ja palanutta hiekkaa, ja kahdessa kairanäytteessä oli pieniä fragmentteja palanutta luuta (kalan luuta?). Yhden keskittymän kohdalta harrastaja on havainnut kiviä (alue on muutoin kivetöntä hiekkaa ja hietaa).
Palaneiden luiden ja kivihavainnon perusteella löytökeskittymät ovat lieden paikkoja. Alueella on ilppari-ilmoitusten perusteella vielä neljäs keskittymä, mutta sen kohdalta ei enää havaittu metallinilmaisimella lisää metalleja. Löytökeskittymien läheisyydessä havaittiin koekuopissa pintaturpeen alla keskimäärin noin 10 cm paksu likamaakerros, jossa oli jonkin verran hiiltä. Paikoittain oli sen päälle ehtinyt muodostua ohut linssi huuhtoutunutta hiekkaa. Likamaa-alue on noin 80 x 50 m laaja. Sen luonne ja ajoitus on jossain määrin epäselvä, mutta siitä löytyneestä hiilestä tehdään radiohiiliajoituksia. Kyseessä voi olla asuinpaikkaan liittyvä maakerros, tai paikalla on vanhaa kaskimaata. Likamaakerros oli koekuoppien kohdalla löydötön.
Lähemmäs rantaa kaivetut koekuopat oli yhtä lukuun ottamatta löydöttömiä eikä niissä ollut likamaata. Yhdestä koekuopasta löytyi selkeä kvartsi-iskos, joten jossakin lienee pienialainen kivikautinen asuin- tai leiripaikka. Sen varsinaista ydinaluetta ei koekaivauksessa kuitenkaan löydetty. |