Muinaisen Saimaan korkeimman rantatörmän (107,5 m törmän juuri) päällä on kivikautinen asuinpaikka joka siis ajoittuu Saimaan rannansiirtymiskronologian perusteella n. 4900 - 4400 eKr. eli varhaiskampakeraamiselle ajalle, mahdollisesti myös aivan mesoliittisen eli Suomessa keramiikattoman kivikauden lopulle. Paikalle tehdyssä koekuopassa oli vahva ja tumma n. 15 cm paksu kulttuurikerros – noen sekainen tumman punainen kerros – jossa oli palanutta luuta pieninä hippusina ja kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on lajittunut hiekkaa ja se on lähes kivetön.
Asuinpaikkaa rajaa lännen suuntaan rantatörmä. Muihin suuntiin rajaus on vain arvio. Kauempana pohjoisessa on muinaisella rantatörmällä runsaasti avointa, kaiveltua maata ja maalaikkuja sekä tie ja aivan vanhan ratapenkan juurella hiekkakuoppa ja laikutettua metsäpohjaa. Näillä alueilla eli asuinpaikkahavainnosta n. 50 m pohjoiseen alkaen pohjoisen suuntaan ei siis havaittu mitään merkkejä muinaisuudesta. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.