Varhaisimmat tiedot louhinnasta Hopeavuorella on 1550-luvulla. Kustaa II Aadolf vieraili paikalla 1614 ja aloitti laajamittaisemman kaivoslouhinnan. Kaivoksella työskenteli 10 miestä jotka kaivoivat ja louhivat polttotekniikalla kaksi kaivoskuilua. Hanke päättyi 1620-luvulla jolloin kuilut olivat 20-30 metriä syviä. Kaivoksesta etsittiin todennäköisesti hopeaa mutta tarkkaa tietoa siitä ei ole.
Hopeavuoren etelärinteessä kalliojyrkänteen alla on halkaisijaltaan noin 7-8 metriä oleva kaivoskuilu, jonka laidalla kasvaa kuusia. Kuilu on muodoltaan pyöreä, kallioon louhittu ja jyrkkäreunainen. Louhintajätettä on kasattu kuilun alapuolelle rinteeseen ja se muodostaa tasanteen. Kuilu on veden täyttämä ja kuilun korkeutta vedenpinnasta kallion päälle on vaikea arvioida, mutta se on ehkä noin 6–7 metriä.
Toinen kaivoskuilu sijaitsee em. kuilusta noin 600 metriä pohjoiseen, Urojärven länsirannan sijaitsevan kalliomäen itäreunalla. Kuilun halkaisija on noin 20 - 25 metriä ja myös se on veden täyttämä. Kuilun ympäristössä mäen rinteessä on erilaisia kivikasoja louhittua kiveä.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.