Hautaniemi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1484, kun talvikäräjillä oli lautamiehenä Pekka Haudanniemeltä. Vuonna 1539 kylässä oli kolme veroa maksavaa isäntää eli taloa (Suvanto 1954,53). Suomen maatilat teossarjan toinen osa luettelee Haudanniemen kylästä kaksi maatilaa: Karon ja Katajan maatilat. Näistä Kataja oli vuonna 1931 valtion virkatalo ja vuokralla (Brander et al. 1931, 14).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnekortiston asutustarinat kertovat pariakin versiota Hautaniemen nimen alkuperästä. Nahkialan Tarkan talon isäntä mainitsi Haudanniemen olleen Toijalanjoen niemi, kun joki kulki eri paikassa. Tarinan mukaan Haudanniemi sai nimensä alueella harjoitetusta tervanpoltosta, eli alueella olleista tervahaudoista (SKS KRA. Akaa. KRK 62:296). Toinen tarina mainitsee Haudanniemestä Kurjenkallion, jolla on poltettu helluntaisin helkavalkeata. Kalliolla oli tarinan mukaan kaatunut Kurkiniemestä kotoisin ollut sotapäällikkö ja tämän päällikön kuolleita sotamiehiä olisi haudattu Hautaniemeen, mistä nimi on syntynyt (SKS KRA. Akaa. 331. 1938).
Luonti: 6.8.2021 Viimeisin muutos: 24.11.2023
Tutkimukset
Riku Kauhanen ja Kalle Luoto arkistotutkimus 2021
Luonti: 24.11.2023
Eva Herranen ja Kirsi Luoto/ Pirkanmaan maakuntamuseo tarkastus 2024
Luonti: 8.11.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.