Isojako suoritettiin Lietun jakokunnassa vaiheittain 1791 ja 1813 välillä. Isojakoon ryhdyttäessä Lietun jakokunta muodostui kahdesta talosta, jotka oli asutettu pysyvästi 1500-luvun lopulla: Liettu ja Kiesilä. Molemmilla taloilla oli vuoden 1700-luvun lopulla omat pellot. Isojako ei siis ollut tarpeen peltojen jakamiseksi vaan siitä syystä, että jakokunnan metsät kuuluivat taloille yhteisesti. Isojako suoritettiin vuoden 1775 isojakoasetuksen mukaisesti.
Isojaossa molemmat talot jaettiin halkomalla kahtia. Lietusta erotettiin Uotila ja Kiesilästä Kaunisniemi.
1800-luvun alkupuolella Maanmittausohjesääntöä valmisteltaessa oli katsottu, että taloille oli joissakin tapauksessa annettu maata enemmän kuin, mitä isojakoasetuksen mukaan olisi pitänyt. Kyseessä oli siis liikamaat, joiden erottamiseen ja rajojen merkitsemiseen kivisiä rajapyykkejä on käytetty.
615 Sortunut nelikulmainen pyykki.
624 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki.
632 Sortunut nelikulmainen pyykki.
633 Hyväkuntoinen nelkulmainen pyykki. Aluskivien päällä sammalta. Napakivi paikallaan. Kuva löytyy raportista.
637 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki.
638 Sortunut nelikulmainen pyykki Tervalantien varrella. Pyykin kivet hajallaan. Kivien väleissä kasvillisuutta.
639 Hyväkuntoinen nelikulmainen pyykki. Napakivi paikallaan. Sijaitsee Tervalantien varrella.
655 Hyväkuntoinen viisikivinen pyykki. Kookas pystykivi. Kiven päällä kaiverrusta. Sijaitsee Tervalantien varrella.
Luonti: 25.6.2019 Viimeisin muutos: 25.8.2022
Tutkimukset
Markku Pohja ja työryhmä, Pirkanmaan maakuntamuseo ei määritelty 0
Luonti: 25.6.2019
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.