Ilmajoki
kiinteä muinaisjäännös
Kärmesojanhauta	1000048691
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     tervahaudat
Tyyppi:	kivirakenteet     rajamerkit
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Paikkatieto- selite:	Tervahaudan keskipiste, lidar.
Z/m.mpy alin: 77.00 Z/m.mpy ylin: 80.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6972078 I: 266161 YKJ P: 6975001 I: 3266238 ETRS89/WGS84 Lat: 62.80392149° Lon: 22.41134312° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 48.2353' Lon: 22° 24.6806' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 48' 14.1174" Lon: 22° 24' 40.8352"

Kuvaus

Paikalla on Fredrik Rönnholmin vuosina 1746-47 laatimaan Ilmajoen pitäjän sekä vähä- ja isokyröläisten riidanalaisen yhteismaan rajakarttaan (KA e29:19/1) merkitty ja maaston digitaalisessa korkeusmallissa (2 m korkeusmalli) erottuva tervahauta. Vanhassa rajakartassa tervahauta on rajapiste numero 35, nimeltään "Kermesåja hauta". Paikka on vielä nykyäänkin Ilmajoen ja Seinäjoen kunnanrajalla. Tarkastus 2023: Paikalla on vallin ulkoreunoista mitaten (mittaus lidarista) halkaisijaltaan noin 15-metrinen tervahauta, joka sijaitsee hakkuuaukealla, aukean reunassa. Kohde erottuu maastossa erittäin huonosti sen päällä kasvavan vesakon ja heinikon vuoksi. Maanpintaa on myös muokattu koneellisesti hakkuiden jälkeen. Tervahaudan välittömässä läheisyydessä on vanha Ilmajoen ja nykyisin Seinäjokeen kuuluvan Ylistaron pitäjien rajamerkki. Rajamerkki on moniosainen, samanlainen kuin kohteessa Osapuntarin kivet (1000019662), joka sijaitsee Kärmesojanhaudasta n. 2,5 km länteen samalla pitäjänrajalla. Sekä rajamerkki että tervahauta ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventointi 2024: Kohde ennallaan. Rajamerkkien (keskipyykki ja kaksi linjapyykkiä) paikkatietoja ja kuvausta tarkennettu. Ks. alakohteet.

Luonti: 3.10.2023 Viimeisin muutos: 21.1.2025

Alakohteet

Itäinen linjapyykki

Tyyppi: ei määritelty

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6972085 I: 266160

Kuvaus: Inventointi 2024: Rajalinjamerkin pohjana on luonnonkivistä tehty likimain suorakulmainen latomus, jonka sivun pituus pohjoisesta etelään on noin kolme metriä, leveys puolitoista metriä ja korkeus 40–50 cm. Latomus on melko jyrkässä rinteessä siten, että pohjoispää on selvästi ylempänä kuin eteläpää. Pohjoisessa latomus rajautuu isoon maakiveen. Latomuksen päällä on kaksi pystykiveä runsaan metrin päässä toisistaan, yksi lähellä latomuksen eteläpäätä ja toinen lähellä pohjoispäätä. Molemmat ovat litteitä luonnonkiviä, läpimitta 40–50 cm ja paksuus 10–15 cm. Molemmat pystykivet osoittavat likimain itään suuntautuvaa rajalinjaa. Pohjoisempi pystykivi osoittaa ilmeisesti 1700-luvun rajakartassa (Rönnholm 1747) Pohdonmaanlakson rajapisteeseen suuntautuvaa linjaa, joka on tällä kohtaa myös nykyinen Ilmajoen ja Seinäjoen (entisen Ylistaron) raja. Eteläisempi pystykivi voisi osoittaa saman kartan toista, Pitkärämäkönpäähän suuntautuvaa rajaa. Todennäköisemmin se kuitenkin osoittaa myöhemmin edellä mainittujen rajojen välistä Isonkyrön Ikolan kylälle erotetun kapeamman kiilamaisen kaistaleen etelärajan suuntaa. Tämä vielä 1950-luvun peruskartoissa Isoonkyröön kuulunut kaistale on sittemmin liitetty Ilmajokeen, johon se jo kuuluu vuoden 1970 peruskartassa.

Luonti: 23.7.2024 Viimeisin muutos: 21.1.2025

Läntinen linjapyykki

Tyyppi: ei määritelty

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6972084 I: 266146

Kuvaus: Inventointi 2024: Rajalinjamerkin pohjana on luonnonkivistä tehty muodoltaan jonkin verran epämääräinen, mutta lähinnä kulmista pyöristettyä kolmiota muodoltaan muistuttava latomus, jonka läpimitta on noin puolitoista metriä ja korkeus noin 50 cm. Latomuksen päällä on pystykivenä litteä luonnonkivi, joka on kooltaan noin 40x40 cm ja 10 cm paksuinen. Pystykivi osoittaa likimain länteen suuntautuvaa rajalinjaa.

Luonti: 23.7.2024 Viimeisin muutos: 21.1.2025

Rajapyykki

Tyyppi: ei määritelty

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6972084 I: 266153

Kuvaus: Inventointi 2024: Rajamerkin pohjana on luonnonkivistä tehty likimain suorakulmainen latomus, jonka sivun pituus on noin kaksi ja puoli metriä ja korkeus lähes metrin. Latomus on pystyseinäinen, mutta eteläreunalta sortunut. Latomuksen päällä on kaatuneena pystykivi.

Luonti: 21.1.2025

Tutkimukset

Janne Rantanen (Seinäjoen museot) tarkastus 2023

Huomautuksia: Virkatyönä 13. lokakuuta 2023 tehty tarkastus. Mahdollista tervanpolttajan asumuksen jäännöstä tai muita vanhaan raja- ja tervanpolttopaikkaan liittyviä jäännöksiä ei aktiivisesti etsitty kireän aikataulun vuoksi. Heikki Rantatuvan historialliset kartat: https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/42998

Luonti: 3.10.2023 Viimeisin muutos: 18.10.2023

Antti Bilund (Mikroliitti Oy) inventointi 2024

Huomautuksia: Laihian Jokiperän energiavarastohankkeen arkeologinen inventointi 2024. Raportin kohde 4.

Luonti: 21.1.2025

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Laihian Jokiperän energiavarastohanke, Inventointi 2024 Antti Bilund (Mikroliitti Oy)

kopioi linkki tälle sivulle: