Kohde sijaitsee Ala-Säynätjärvestä lounaaseen Saimaan Honkalahteen laskevan jokiuoman korkeuskäyrän 85 m mpy. kynnykseen syntyvän kosken partaalla. Jokiuoma lähtee kapeasta länteen pistävästä lahdesta. Joen uoma on alueella osin kylmämuuraamalla ladottua ja sitä on ilmeisesti muotoiltu myös louhimalla kosken länsi- ja itäpuolella.
Maastokäynnillä 2024 kohteessa havaittiin yksi varma rakennuksen perustus, yksi mahdollinen rakennuksen perustus ja patorakenne sekä kapea, ilmeisesti tarkoituksella kaivettu länsi-itä-suuntainen vesiuoma.
Kosken luoteispuolella jokiuoman pohjoisrannalla välittömästi jokivarressa on kuoppamainen rakennuksen perustus. Sen etelälaita jokivarressa on selvää kivistä rakennettua perustusta, joka on osittain rauennut. Perustus on noin 4 x 4 metriä laajuudeltaan ja syvyydeltään vajaa kaksi metriä. Kyseessä on ilmeisesti myllyrakennuksen paikka. Perustuksen länsipuolella on ladottua kiveystä noin 1,5 metrin leveydeltä, joka lienee osa patorakennetta.
Perustuksen pohjalla virtaa maahan kaivettu kapeampi vesiuoma idästä länteen. Uoman leveys on noin 60–70 cm. Ilmeisesti uoma on johtanut veden pois myllyrakennuksen alta. Uoman pituus on noin 10 metriä ja se yhtyy rakennuksen perustuksen länsipuolella jokiuomaan. Uoman ja joen väliin jää pieni pensasta ja puuta kasvava saareke.
Kosken lounaispuolella joen etelärannalla välittömästi jokivarressa on kuoppamainen rakenne, joka voi olla rakennuksen perustuksen jäännös. Sen itäosassa on selkeästi kylmämuurattua patorakennetta. Mahdollisesti paikalla on patoseinämään tukeutuvan pienemmän rakennuksen paikka, jonka laajuus on ollut noin 3 x 3 metriä. Kylmämuuratun patorakenteen leveys vaihtelee 1–1,5 metrin välillä. Se on osittain rauennut, joten alkuperäistä kokoa ja muotoa on vaikea arvioida.
Joen pohjoispuolinen rakennuksen perustus muine rakenteineen lienee vuonna 1854 perustetun Kuohuan veromyllyn jäännös. Mylly lienee ollut toiminnassa vielä vuonna 1890, jolloin Kyyhkylänniemeen liittyen mainitaan Kuohnan mylly. Tulkinta perustuu historia- ja paikannimitietoihin. Kyseessä on ollut ratasmylly.
Paikalla lienee ollut ennen ratasmyllyä jo jalkamylly. Mikkelissä tiedetään perustetun veromyllyjä entisten kotitarvemyllyjen paikoille ja kotitarvemyllynä on todennäköisimmin ollut jalkamylly.
Luonti: 12.6.2024
Tutkimukset
Päivi Maaranen tarkastus 2024
Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa, P. Maaranen 12.6.2024. drno. MV/01204/2024.
Luonti: 12.6.2024 Viimeisin muutos: 15.3.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Koordinaatit