Espoo
muu kulttuuriperintökohde
Kilo 4	1000053363
Tyyppi:	puolustusvarustukset     valonheitinasemat
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Paikkatieto- selite:	Valonheitinaseman keskikohta
Z/m.mpy alin: 28.00 Z/m.mpy ylin: 32.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6673154 I: 374933 YKJ P: 6675956 I: 3375052 ETRS89/WGS84 Lat: 60.17605924° Lon: 24.74547697° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 10.5636' Lon: 24° 44.7286' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 10' 33.8133" Lon: 24° 44' 43.7171"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Olarin Lystimäessä Yliskalliontien ja Kalenteritien välisellä puistoalueella. Valonheitinasema on rakennettu kesällä 1944 ja sen käyttö on lopetettu viimeistään lokakuussa 1944. Avokalliolla sijaitseva valonheitinaseman suoja-asema on edelleen jäljellä Se on kallioon louhittu monikulmaisen muotoinen kuoppa, johon on sisäänkäynti (n. 60–65 cm leveät portaat) sen itäpäästä. Halkaisijaltaan noin 8 m mittaisen montun seinämät on osittain betonoitu. Seinämien korkeus vaihtelee välillä noin 90–140 cm. Seinämän ulkopuolelle menevä betonoitu ”lippa” on osittain lohkeillut ja länsipuolelta seinämä on hieman hajonnut, mutta muuten asema on varsin hyvässä kunnossa. Aseman pohjoisessa seinässä on yläosan betonoinnissa n. 17–18 cm leveä rako, joka saattaa olla valonheittimen sähkökaapelia varten. Asemassa kasvaa yhdeksän nuorehkoa puuta (mäntyjä ja yksi paju) ja siellä on joitain kivenlohkareita. Kaukosuuntimen suojamonttua ei ole pystytty paikallistamaan maastosta. Vuosien 1950, 1956 ja 1966 ilmakuvissa (jotenkin myös vuoden 1944 ilmakuvassa) näkyy pieni neliön muotoinen rakennelma n. 50 m lounaaseen vh:n suojamontusta. Se on mitä todennäköisimmin kaukosuuntimen suoja-asema. kyseisellä paikalla on nykyään asuintalo. Kaukosuuntimen suoja-asemasta on otettu valokuva vuonna 2000, jolloin se oli jo melkein kokonaan tuhoutunut. Vuoden 1944 ilmakuvan perusteella valonheitinasemasta n. 70 itään on sijainnut jokin pieni rakennus (näkyy myös 1950-luvun ilmakuvissa). Se on saattanut olla voimalaitteen suojarakennus. Arkistolähteessä ei ole mainittu, että voimalaitteelle olisi rakennettu korsua, kuten monen muun aseman kohdalla on mainittu (KA, T8858/8). Todennäköisesti asemapaikalle on kuljettu sen itäkoillispuolelta (mahdollisesti nykyisen Kevätkujan kohdalta), sillä sitä kautta on ollut lyhin reitti ainoalle silloiselle tielle (nykyinen Kalenteritie). Kevätkujan päähän on nykyään rakennettu porrastus, mutta aikanaan sellaista ei ollut. Valonheittimen suojamontun maasto on osittain avokalliota, jossa kasvaa kuitenkin jonkin verran puita. Suojamontun etelä- ja lounaispuolella on vanhan kivilouhoksen jäänteitä. Louhos on aika lähellä suoja-asemaa. (S. Porras & M. Porras 2023)

Luonti: 18.10.2024 Viimeisin muutos: 18.10.2024

Tutkimukset

Simo Porras ja Matti Porras tarkastus 2023

Huomautuksia: Raportti "Espoo, Toisen maailmansodan aikaisten valonheitinasemien tarkastus" Espoon kaupunginmuseossa. Kopio Museovirastolla.

Luonti: 18.10.2024

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: