Ympäristössä on sekametsää, jonka aluskasvillisuus mustikkaa ja puolukkaa, rannan suoalueella lakkaa. Järveä ympäröi avosuo, kosteikkoa ja kalliot. Järvi on saanut todennäköisesti nimensä luoteessa sijaitsevien pahtojen mukaan.
Pahtajärven rannalla olevalla kivennäismaa-alueella sijaitsee vanhan savottakämpän pohja, joka on osittain kaivettu rinteeseen. Tästä on yhä havaittavissa kaksi hirsikerrosta, jotka ovat melkein kokonaan sammaleen peittämiä. Hirret ovat paksuja ja niiden sisäpuoli on tasainen, päät kartion muotoiset. Salvoksien mallista ei saa selvää lahoamisen takia. Pohja on suunnilleen kaakkois-luoteis-suuntainen. Noin metrin leveä oviaukko erottuu vaivoin pohjoisen puoleiselta seinältä. Eteläisimmässä nurkassa on luonnonkivistä koostuva kivikasa, joka on todennäköisesti kämpän uuni. Lounaispuolen seinällä on nojallaan kaksi leveää, käsintehtyä lautaa, ilmeisesti kattolautoja. Kämpän pohjasta kasvaa nuorehkoja koivuja ja kuusen taimia, sekä puolukkaa. Kämppä näyttäisi olleen kaksi huoneinen. Kokonaismitat ovat 4,2 x 5,3 metriä. Luoteispuolen huoneen mitat ovat 4,2 x 3,2 metriä ja kaakon puoleisen 4,2 x n. 2 metriä.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.