Kohde sijaitsee Niinijärvestä Kuuskoskenjärveen laskevan
louhitun uoman etelärannalla, 170 metriä VT6:sta itään. Maasto on sekametsää ja rantaniittyä. Kivijalka on tehty luonnonkivistä ja se on noin 7 x 17 metriä. Kivijalkaa peittävät suuret puut. Vanhin kartta alueesta on Senaatinkartta 1800-luvulta. Rakennuksen paikka on erikoinen, sillä muuta asutusta tai viljelyksiä ei Niinijärven ympärillä näytä olleen. Niinijärven lasku-uomaa on louhittu ja sen rannoilla on louhekivikasoja.
Rakennus jakautuu kolmeen huonetilaan, joista ainakin kahdessa vaikuttaa olevan todennäköisen uunin paikka. Rakennuksen keskimmäisen huone tilan uuniin ja lattiatasoon tehtiin lapionpiston kokoiset koekuopat. Lattiatason pistossa oli 15 cm multamaata ja tiiltä seassa, näiden alta tuli savi. Uunin kohtaan tehtyä pistoa kaivettiin noin 20 cm, löytönä runsaasti tiilimurskaa, kaivaminen pysäytettiin koska vastaan tuli tiivis ehjempää tiiltä sisältävä kerros.
1800-luvun tai 1900-luvun kartoista tai ilmakuvista ei havaittu rakennuksia kivijalan kohdalla eikä lähistöllä. Kivijalka voi ajoittua jo 1700-luvullekin.
Luonti: 20.3.2025
Tutkimukset
Johanna Seppä, Antti Laitinen/ Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut inventointi 2024
Luonti: 20.3.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.