Sijaintipaikka on Vaasan Palosaaren länsipuolella olevan Mansikkasaaren itärannassa Palosaaren ja Mansikkasaaren välisessä salmessa, Palosaaresta Mansikkasaareen ja Pikisaareen johtavan sillan pohjoispuolella.
Hirsistä tehty laiturirakenteen jäännös rantaviivassa. Päämitat ovat noin 8 x 5,5 metriä. Hirsiarkkurakenne on rannan suuntainen. Rakenne sijaitsee rannassa olevan 1800-luvun lopulta peräisin olevan puisen makasiinirakennuksen pohjoispuolella. Hirsiä on sekä kuivalla maalla että matalassa rantavedessä. Arkkurakennelmassa on ollut väliseiniä. Hirsissä on salvoskohtia. Salvokset ovat pitkänurkkasalvoksia eli ns. suoria salvoksia siten, että hirsiin on kaiverrettu tila ylemmälle ja alemmalle hirrelle ja hirsien päät ovat jatkuneet yli risteävästä hirrestä. Hirret ovat ajansaatossa purkautuneet salvoksistaan, eikä arkku enää pidättele kiviä sisällään. Hirsirakenteiden edustalla merenpohjassa on irtonaista puutavaraa, joka on todennäköisesti irronnut arkusta. Viistokaikukuvassa vedenalainen seinämä vaikuttaa melko suoralta ja suhteellisen hyväkuntoiselta. Pinnalta katsottuna voidaan todeta, että kiviä on vierinyt alas hirsiarkun päältä ja etureunan päällimmäiset hirret ovat vain löyhästi kiinni rakenteessa. Arkku alkaa 9,2 metrin päästä makasiinin seinästä pohjoiseen. Sen leveys rannan suuntaan on 8,2 metriä ja pituus rantavallista ulkoreunaan 5,5 metriä. Se on täytetty luonnonkivillä.
Hirsistä otettiin näytteitä vuosilustoajoitusta varten inventoinnin yhteydessä 2015. Ajoitusanalyysi tehtiin Lundin yliopistossa. Selkeää ajoitustulosta ei saatu, koska kolmesta näytteestä kahdessa ei ollut riittävästi vuosilustoja. Yhden puun kaatoajankohta on mahdollisesti 1700-1800-luvun vaihde. Puulaji on kuusi.
Vaasan kauppiaat perustivat ulkosataman Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen 1700-luvun lopulla. Mansikkasaaressa sijaitsi laivanvarustaja C.G. Wolffin
laivatelakka, jonka taklaustyöpaja valmistui 1840-luvulla. Palosaareen Wolff rakennutti kaksi
hirsimakasiinia ja kivilaiturin. Mansikkasaaressa sijaitsi laivaveistämö 1900-luvun alusta lähtien sekä telakkatoimintaan liittyviä rakennuksia ja erilaisia rakenteita. Saaressa toimi Onkilahden konepaja vuosina 1903-1936, jonka jälkeen telakka siirtyi Wärtsilän haltuun. Saaren pohjoisosan tiilinen tehdas on Wärtsilän tuotantorakennus vuodelta 1942, jota on laajennettu 1960-luvulla. Telakkatoiminta on loppunut vuonna 1982. Mansikkasaaren itärannalla on alusten painolastina tuotua maa-ainesta. Rannoilta löytyy runsaasti piitä, jota ei Suomessa luonnollisesti esiinny, tiiliä ja tiilenkappaleita, kuonaa ja rautakrusteja sekä lasin ja keramiikan palasia. |
takaisin
Koordinaatit
Vaasan Mansikkasaaren ympäristön arkeologinen vedenalaisinventointi, Vedenalaisinventointi 2015 Eveliina Salo