Lapinkalma on Humppilan ja Urjalan välinen rajapaikka. Paikka on metsäisellä, etelä-pohjoissuuntaisella harjulla. Paikalla ollut röykkiö on tutkittu ja sen kivistä on koottu rajamerkki. Paikan luonne ei ole täysin selvillä. Röykkiötä on pidetty myös ns. lapinrauniona, mutta tutkimuksissa ei tästä saatu varmuutta. Paikkaan liittyy runsaasti kansantarinoita. Tarun mukaan paikalla on ollut lappalaisten uhripaikka tai kirkko, joka on vaipunut harjuun.
Vuoden 2005 inventoinnissa todettiin röykkiöstä olevan jäljellä halkaisijaltaan noin 10 m kivikehä, jonka keskellä on rajapyykki. Röykkiö ei näytä luontaiselta kivikolta, koska harjun päällä sellaista ei muutenkaan ole. Vuoden 2012 inventoinnissa paikan havaittiin olevan entisellään eikä mitään uusia havaintoja tehty.
Luonti: 18.2.1997 Viimeisin muutos: 4.4.2013
Tutkimukset
Mikko Paloniemi kaivaus 1958
Huomautuksia: Paloniemen kaivauskertomus on Aarni Erä-Eskon tarkastuskertomuksen liitteenä. Paloniemi sai tehtäväkseen tutkia röykkiön 9. - 11.9.1958. Röykkiö oli täysin löydötön. Kohta kivien alta tuli esiin raaka valkea hiekka. Hiilenpalasia tms. ei löydetty edes pinnalta tai kivien alta. Koska TVH:n ilmoituksen mukaan koko harju lähitulevaisuudessa siirretään täytemaaksi Turku - Tampere pikatielle (vt 9), ei kiviä kaivauksen jälkeen koottu entisille paikoilleen. Rajapyykki, jonka alta myös kaivettiin, pystytettiin kuitenkin entiseen paikkaansa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2012
Aarni Erä-Esko tarkastus 1958
Huomautuksia: Erä-Esko tarkasti kiviröykkiön, koska paikkaa uhkasi Tampere - Turku -valtatien rakennustyömaan soranotto. Röykkiö sijaitsee Urjalan ja Humppilan rajalla, Urjalan Ison Mustajärven eteläkärjestä noin 2,6 km etelään, Joulusuon ja Kitusuon välisellä pitkällä ja pohjois-eteläsuuntaisella Kitusuon harjulla. Röykkiötä ja sen välitöntä ympäristöä kutsutaan "Lapinkalmaksi". Tarun mukaan paikalla on muinoin ollut uhripaikka tai Lapinkalmassa on ollut kirkko, joka on vaipunut harjuun. Nyt röykkiö on täydellisesti tuhottu ajamalla siitä pois kuormittain kiviä. Röykkiön jäännösten päällä on paksu turve ja kookkaita männyn taimia. Röykkiö on ollu pääkallon kokoisista ja suuremmista kivistä koottu, miltei säännöllisen ympyrän muotoinen ja halkaisijaltaan 8 - 9 m. Jäännöksistä on röykkiön keskelle kokoon pantu pitäjien rajapyykki. Erä-Eskon mukaan röykkiö on ollut nykyisen pohja-alansa laajuinen ns. lapinraunio.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2012
Petro Pesonen inventointi 2005
Huomautuksia: Tarkastin Lapinkalman röykkiön Humppilan inventoinnissa 24.5.2005. Nykyisellään röykkiöstä on jäljellä halkaisijaltaan suunnilleen kymmenmetrinen kivikehä, jonka keskellä on rajapyykki. Näyttäisi siltä, ettei röykkiö ole ollut ainakaan luontainen kivikko, sillä kankaalla, harjun päällä ei ole luontaista kivikkoa.
Luonti: 13.2.2006 Viimeisin muutos: 14.8.2012
Tapani Rostedt inventointi 2012
Huomautuksia: Humppila-Urjala tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012. Mikroliitti Oy.
Luonti: 4.4.2013
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.