Hylky sijaitsee Helsingin edustalla, Harmajan majakasta noin 6,5 kilometriä lounaaseen.
Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf tuhoutui ja upposi Helsingin edustalla vuonna 1788 Kustaa III:n ja Venäjän Katariina II:n välisessä sodassa. Hylky löydettiin vuonna 1995 Merivoimien tutkimuslaitoksen viistokaikukartoituksissa.
Aluksen jäänteet makaavat 18–20 metrin syvyydessä levinneenä noin 100 x 100 metrin alueelle. Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, irrallisista rakenneosista sekä tykeistä, tykinkuulista ja muista esineistä. Tykkejä on löydetty 71 kpl (26 kpl 36 naulan tykkiä, 28 kpl 24 naulan tykkiä ja 8 kpl 6 naulan tykkiä). Kolme tykkiä on nostettu ja konservoitu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria.
Museovirasto ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä tekivät kenttätöitä hylyllä 1990-luvun lopulla. Vuonna 2000 hylyllä avattiin sukeltajille tarkoitettu vedenalainen puisto, Helsingin hylkypuisto. Puisto aukaistiin osana Helsingin kulttuurikaupunkivuotta ja se oli koko Itämeren alueen ensimmäinen vedenalainen puisto. Hylystä muistuttaa myös Suomenlinnan bastioni Zanderissa BALTACAR-hankkeessa vuonna 2019 pystytetty kyltti. Suomen meriarkeologinen seura ry on kuvannut ja mallintanut hylkyaluetta 2020-luvulla. Seuran raportti hylystä on osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/kronprins-gustav-adolf-helsinki-mvid1291.
Aluksen haaksirikkoutumiseen johtaneet tapahtumat tunnetaan arkistolähteistä. Sodan ensimmäinen meritaistelu käytiin Suomenlahdella Suursaaren luona 17.7.1788. Taistelun jälkeen ruotsalaiset purjehtivat Helsinkiin Viaporiin. Loppukesästä Ruotsin laivasto partioi Suomenlahdella. Elokuun 5. päivän iltana joukko ruotsalaisia aluksia, mukana Kronprins Gustav Adolf, ankkuroitui tiedusteluretken päätteeksi Viaporin lähelle. Seuraavana aamuna venäläiset yllättivät alukset sumun turvin. Muut ruotsalaiset alukset pääsivät pakoon mutta Kronprins Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurinsa noston kanssa. Lopulta ankkurin köysi oli pakko katkaista ja alus pääsi pakenemaan. Se kuitenkin ajautui ennen tuntemattomalle karille. Linjalaiva joutui antautumaan venäläisille, jotka valtasivat aluksen ja ottivat sen miehistön vangeiksi. Aluksesta pelastettiin takila ajan tavan mukaisesti uusiokäyttöön. Lopulta venäläiset sytyttivät linjalaivan tuleen ja se räjähti. Aluksen kohtaloksi koitunutta karikkoa alettiin kutsua nimellä Gustav Adolfin matalikko. Linjalaiva Kronprins Gustav Adolf valmistui Ruotsin Karlskronassa 1784. Alus oli ensimmäinen kymmenen sisaraluksen sarjasta, jotka rakennettiin aikansa kuuluisimman laiva-arkkitehdin Fredrik Henrik af Chapmanin piirustusten mukaan. Linjalaivat muodostivat Ruotsin avomerilaivaston tulivoimaisimman alustyypin. Meritaistelussa linjalaivojen tehtävänä oli asettua yhdessä pitkään suoraan linjaan kylki vihollista päin ja ampua samanaikaisesti koko tulivoimallaan täyslaidallisia.
Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 11.11.2024
Tutkimukset
Simola Mikko ja Nuorteva Jouko ilmoitus 1995
Huomautuksia: 1.9.1995
Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 30.4.2010
Baltacar-hankkeen kartoitus inventointi 2017
Luonti: 27.11.2020
Sallamaria Tikkanen ym. kaivaus 1997
Luonti: 11.3.2021
Sallamaria Tikkanen ym. kaivaus 1998
Luonti: 11.3.2021
Sallamaria Tikkanen ym. kaivaus 1999
Luonti: 11.3.2021
Rami Kokko ei määritelty 2001
Huomautuksia: Konservointia 2001-2005
Luonti: 11.3.2021
Rami Kokko ei määritelty 2007
Huomautuksia: Konservointia
Luonti: 11.3.2021
Topi Sellman ja Markku Luoto, Suomen meriarkeologinen seura ry kartoitus 2024
Huomautuksia: hylyn kuvaus ja 3D-mallinnus, raportin teko MAS ry:n verkkosivuille
Luonti: 11.11.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
takaisin
Koordinaatit
Gustav Adolfin hylky, Vedenalaiskaivaus 1999