Ilomantsi
kiinteä muinaisjäännös
Hattuvaara Kuusikko	146010063
Tyyppi:	hautapaikat     ortodoksikalmistot
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Z/m.mpy alin: 205.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6985349 I: 717224 YKJ P: 6988276 I: 3717482 ETRS89/WGS84 Lat: 62.93294070° Lon: 31.28103357° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 55.9764' Lon: 31° 16.8620' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 55' 58.5865" Lon: 31° 16' 51.7209"

Kuvaus

Kalmisto sijaitsee Hattuvaaran kylässä, kyläkaupan takana ja tsasounan viereisen pellon yläosassa. Alue on osittain aidattu, ja paikalla on vanhoja ristejä ja uudelleen tehtyjä muistogrobuja. Kalmiston koilliskulmassa on muutama maansekaiselta kivikasalta vaikuttava kumpu. Kalmiston luoteis- ja pohjoispuolella kiviaitaa, joka alkaa Hoskolan talolta (karjakuja?). Kalmiston kohdalla kiviaidan ja nykypellon välissä muutama pienistä kivistä tehty röykkiö. Kalmiston itäinen puoli hyvin peitteinen ja vesakoitunut. Siellä, lähellä pohjoisreunaa, on kaunis kivikate, jonka keskellä pieni, päästää pyöristetty hautakivi. Kalmisto ulottuu todennäköisesti lounais- ja länsiosastaan viereiselle pellolle. Pelolla kiveyksiä sekä pohjoiskulmassa että tsaunan kohdalla rinteessä, tsasounasta muutaman kymmenen metriä luoteeseen. Merojan hautausmaa perustettiin vuonna 1890, koska piirilääkäri oli havainnut, että Hattuvaaran vanha hautausmaa sijaitsi sopimattomasti kylän keskellä sen korkeimmalla paikalla lähellä useita taloja ja oli lisäksi täysi (Maanjakotoimitus, kokouksen pöytäkirja 18.5.1994). Hattuvaaran tsasouna on rakennettu luultavasti 1810-luvulla, kuitenkin vuoden 1796 jälkeen (Björn 1991:17). Hattuvaaran asutus on syntynyt 1680-luvulla. Varhaisin asutus oli luterilaista, mutta Hattuvaara tyhjeni luterilaisista 1700-luvun puolivälissä. Kylä sai uudet asukkaat vanhauskoisista pakolaisista. Vuonna 1775 kylässä oli jo seitsemän taloa (Björn 1991:114).

Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 24.4.2020

Tutkimukset

Anja Sarvas inventointi 1970

Huomautuksia: Sarvas käytti kohteesta nimeä Hattuvaara. Inventoinnin yhteydessä havaittiin kalmistossa yksi grobu, painanteita ja pari pientä kivirauniota.

Luonti: 19.5.2004 Viimeisin muutos: 19.5.2004

Minna Ranta inventointi 1994

Huomautuksia: katso: Anttonen, Minna 1995: Suur-Ilomantsin ortodoksikalmistot –raportti kesän 1994 kenttätöistä. Seminaariesitelmä, Arkeologian oppiaine, Helsingin yliopisto. Anttonen, Minna 1996: Suur-Ilomantsin ortodoksikalmistot. Pro gradu -tutkielma, Arkeologian oppiaine,Helsingin yliopisto.

Luonti: 26.8.2014 Viimeisin muutos: 13.9.2021

Päivi Kankkunen tarkastus 2014

Luonti: 26.8.2014

Päivi Kankkunen/Museovirasto tarkastus 2020

Huomautuksia: Vark-arviointi ja tarkastus, rajauksen tarkennus. Kasvillisuuden takia ei rakenteita ollut mahdollista havaita kuin pinessä osassa kalmistoa. Vaatii lumienjälkeisen tarkastuksen.

Luonti: 17.6.2020 Viimeisin muutos: 22.9.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Ilomantsin kiinteät muinaisjäännökset inventointi 1970 (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Inventointi; 1970

kopioi linkki tälle sivulle: