Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |