 |
| Ruokolahti |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Mietinsaari |
173010001 |
| Tyyppi: | asuinpaikat asumuspainanteet |
| Ajoitus: | kivikautinen, neoliittinen |
|
Z/m.mpy alin: 78.00
Z/m.mpy ylin: 82.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6787522 I: 586869 YKJ P: 6790370 I: 3587074 ETRS89/WGS84 Lat: 61.21241492° Lon: 28.61705585° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 12.7449' Lon: 28° 37.0234' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 12' 44.6937" Lon: 28° 37' 1.4010" |
| Kuvaus |
| Asuinpaikka sijaitsee mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla Mietinsaaren eteläpään harjualueen itärannalla, suunnilleen Ruissaarta vastapäätä.
Eri korkuisilla eri korkuisilla rantatörmillä sijaitsevan asuinpaikan laajuus on ainakin 250 x 75 m. Paikalla on kaksi asumuspainannetta sekä muita mahdollisesti kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kuopanteita. Saviastia-aineisto edustaa varhaista asbestikeramiikkaa (ns. Kaunissaaren keramiikkaa), nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa (ka I:2) ja Pöljän/Kierikin keramiikkaa. Keramiikan perusteella paikalla on ollut asutusta aikavälillä 4400–1900 eKr. (kalibroitu ajoitus). Kohteen pohjoisosassa on Salpalinjaan liittyvä konekivääripesäke. |
| Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 30.4.2020 |
| Alakohteet |
| painanne 1 |
| Tyyppi: asuinpaikat, asumuspainanteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6787538 I: 586895 |
| Kuvaus: GPS-paikannus ± 3m |
| Luonti: 22.8.2019 |
| painanne 2 |
| Tyyppi: asuinpaikat, asumuspainanteet |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6787556 I: 586879 |
| Kuvaus: GPS-paikannus ± 4m |
| Luonti: 22.8.2019 |
| Tutkimukset |
| Timo Miettinen inventointi 1976 |
| Löydöt: KM 20032 |
| Huomautuksia: Laajan Mietinsaaren kaakkoisreunassa on Ruissaaren kohdalla pitkä kaakko-luode -suuntainen hiekkaranta, jonka luoteispäässä on pieni teräväkärkinen Ahvenniemi. Leveän hyvin loivasti koilliseen viettävän hiekkarannan takana n. 75 m rannasta on männikköisessä maastossa selvästi erottuva S-S-törmä. Maaperä paikalla on varsin hienoa pehmeähköä hiekkaa. Törmän alapuolella on paikoin notkomainen kuopanne. Hiekkarannan luoteispäähän, Ahvenniemen tyveen, lounaasta tulevan metsäautotien ja törmän reunan leikkauspisteestä kaakkoon n. 25 m on törmän reunalla kookas myrskyn kaataman männyn pystyynnoussut juurakko. Juurakosta ja sen alta hiekasta löytyi runsaasti saviastian palasia, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palaneen luun siruja (20032:1-12). Kulttuurikerros näytti pinnalta katsoen vahvalta: hiekka oli voimakkaasti värjäytynyttä ja hiilensekaista. Asuinpaikkaa säästääkseni en tehnyt löytökohdalle varsinaista koekuoppaa, vaan tyydyin "seulomaan" hiekkaa n. 10 cm:n syvyydelle saakka. Asuinpaikan keraaminen spektrihän on mitä mielenkiintoisin: pääosa saviastian palasista kuuluu lähinnä varhaiseen asbestikeraamiseen ryhmään ns. Kaunissaaren tyyppiin (:1-5) ja vähemmistö edustaa ilmeisesti nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa (:6-7). Löytökohdasta n. 6 m pohjoiseen on toinen pienempi juurakko, mutta sen alta ei ihme kyllä löytynyt saviastian palasia - tihenevä iltahämärä tosin saattoi olla syynä havaintojen epätarkkuuteen. Joka tapauksessa on syytä pitää asuinpaikkaa melko rikkaana ja siten myös laajahkona. Maasto paikalla on luonnontilassa lukuunottamatta metsäautotietä, joka tosin kulkee sellaisenaan kangasmaata pitkin sitä rikkomatta. Asuinpaikan määrääminen I luokkaan on perusteltua. Suoja -alueen pituus tulisi olla ainakin 100 m metsäautotien ja törmän reunan leikkauspisteestä eteläkaakkoon ja sen leveyden pitäisi olla ainakin 25 m löytökohdasta sekä rantaan että metsään päin. Tällöin suoja-alueen eteläosa ulottuu kunnan alueelle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.11.1999 |
| Petro Pesonen ja Maria Inkiläinen inventointi 1998 |
| Löydöt: KM 31037:1-18 keramiikkaa, kvartsia, luuta |
| Huomautuksia: Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren eteläpään harjualueen itärannalla, suunnilleen Ruissaarta vastapäätä, Ahvenniemen ja Tenoniemen välisellä kankaalla. Timo Miettinen löysi asuinpaikan v. 1976 inventoinnin yhteydessä, jolloin hän poimi löytöjä (varhaista asbestikeramiikkaa ja varhaista kampakeramiikkaa) tuulenkaadon juurakosta S-S -törmältä, rannalle tulevan metsäautotien eteläpuolella. Tällöin hän tutki myös toisen, hieman pohjoisempana olevan juurakon alustaa, löytämättä siitä kuitenkaan mitään. Nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä tutkimme samat juurakot yhdessä inventointiharjoittelija Maria Inkiläisen kanssa, jolloin löysimme Miettisen mainitsemasta suuresta tuulenkaadosta edelleen lisää varhaista asbestikeramiikkaa, luuta ja kvartsia. Myös tuolloin löydöttömän juurakon maasta löytyi varhaista asbestikeramiikkaa. Ko. tuulenkaadon vieressä on toinenkin pieni tuulenkaato, jossa myös oli pala varhaista asbestikeramiikkaa. S-S -törmällä on tuulenkaato myöskin n. 15 m metsäautotien pohjoispuolella, josta myös löytyi nyt keramiikkaa ym. löytöjä. Koko S-S- törmällä maaperä on varsin hienoa hiekkaa ja juurakkojen hiekan väristä päätellen intensiivisesti asutettua. Koko terassi lienee kivikautista asuinpaikkaa. Alemmalla törmällä, metsäautotien pohjoispuolella on n. 4 m halkaisijaltaan oleva asumuspainanne (painanne 1), johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta, tästä painanteesta n. 35 m etelään, tien eteläpuolella on toinen asumuspainanne (painanne 2, koko n. 8 x 6 m), johon tehdystä koekuopasta löytyi pieni pala keramiikkaa, kvartsia ja luuta. Ko. painanteesta koilliseen on yksi tuulenkaato, jonka juurakon hiekassa oli kvartsia, samoin tien pinnalla juurakon kohdalla. Painanteesta 1 n. 30 m pohjoisluoteeseen on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva vallillinen kuoppa, johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. Kuopanteesta hieman pohjoiseen tehdystä koekuopasta löytyi myös kvartsia. Lisää kvartsia löytyi tien/polun pinnalta em. koekuopasta n. 50 m pohjoiseen, jossa polku on jo kääntynyt länteen päin. Näistä edelleen länteen on ilmeisen tuore kuoppa, halkaisijaltaan n. 1,5 m, syvyydeltään 70-80 cm, jossa on n. 1 metrin leveä valli. Mm. Ahvenniemen kärjessä on Salpalinjan varustuksia. Käytännössä esihistoriallisia löytöjä on siis lähes koko ranta-alueelta, vaikkei aluetta edes ole tutkittu kovin tarkasti. Ylemmällä törmällä (S-S -törmä) maaperä on hienoa hiekkaa, alemmalla hiekkaa/soraa, osin kivikkoakin. Rantatörmät vaaittiin inventoinnin yhteydessä, suhteessa Saimaan pintaan (15.9 klo 12.00). Alimman törmän juuren korkeus on 1.20 m yli Saimaan, törmän harjan taas 1.80 m. Tältä törmältä/rantavallilta ei ole löytöjä. Keskimmäisen törmän juuren korkeus on 2.00 m ja harjan 2.80 m. Tällä törmällä ovat asumuspainanteet ym. em. kvartsilöydöt. Ylimmän törmän juuren korkeus on 2.80 m yli Saimaan ja harjan korkeus 5.45 m yli Saimaan pinnan. Ko. törmä on S-S -törmä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.12.1999 |
| Ville Laakso ja Timo Sepänmaa inventointi 2015 |
| Luonti: 3.12.2015 |
| Teemu Mökkönen tarkastus 2019 |
| Huomautuksia: Kohde tarkastettiin VARK-hankkeessa. Asumuspainanteille mitattiin koordinaatit (GPS). Ei muita lisäyksiä aiempiin tietoihin. |
| Luonti: 22.8.2019 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Mietinsaari