Asuinpaikka sijaitsee Urkonsaaren itäpään kaakkoisrannalla, mäntyä kasvavalla rantatörmällä. Paikka on kallion jakaman hiekkarannan takana. Alueella on myös juoksuhauta. Löydöt tyypillistä kampakeramiikkaa ym.
Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 16.12.1999
Tutkimukset
Timo Miettinen inventointi 1976
Löydöt: KM 20034:1-10
Huomautuksia: Urkonsaaren itäpään kaakkoisosalle on ominaista samanlainen pinnanmuodostus ja maasto kuin sen lounaispäällekin, jossa sijaitsee Onnenmaan asuinpaikka. Suur-Saimaan aikana on tämä saaren osa ollut irrallaan pääsaaresta, silloisen salmen paikalla on nyt suota. Kaakkoisrannalla on kaksiosainen, poikittain rantaan olevan matalan kallion jakama hiekkaranta, jossa näkyy varsin selvästi S-S -törmä. N. 70 m kalliosta itään on poikittain rantaan nähden juoksuhauta, joka ulottuu törmän reunaan saakka.
Juoksuhaudan ja kallion välissä on S-S -törmän reunan lähellä tasanteella kaksi toissa kesän myrskyn kaataman männyn pystyynnoussutta juurakkoa. Itäisempi niistä sijaitsee n. 30 m juoksuhaudan rannanpuoleisesta päästä lounaaseen. Pystyynnousseen juurakon juurien välissä olevasta hiekasta löytyi pari saviastian palaa ja kvartsia ja kun hiekka juurakon paljastamassa maaperässä näytti olevan vahvasti värjäytynyttä kulttuurimaata tein pienen koekuopan juurakon alle jääneessä "taskussa". Tuloksena oli lähes puolitoista sataa saviastian palaa, jotka ovat ilmeisesti suurelta osalta samasta (tai samankaltaisista) astiasta, joka edustaa heikosti poltettua huolimattomasti koristeltua asbestisekoitteista kampakeramiikkaa. Myös tavanomaista tyypillistä kampakeramiikkaa löytyi palanen (:5) juoksuhaudan alapäästä, jossa näytti olevan myös kulttuurimaata. Myös toisen lännenpuoleisen juurakon juurien välisstä löytyi pari keramiikan palaa ja iskosta.
Asuinpaikka on ilmeisesti huomattavan rikas ja siten myös suhteellisen laaja-alainen. Suoja-alueen olisi syytä ulottua ainakin 150 m kalliosta koilliseen ja sen leveyden tulisi olla n. 50 m. Asuinpaikka-alue on luonnontilassa lukuunottamatta juoksuhautaa. Törmän reuna on myös säilynyt hyvin abraasiolta vaikka edessä on melko laaja järvenselkä. Asuinpaikka on sijainniltaan ja topografialtaan erittäin edustava ja tyypillinen. Näistä syistä olisi syytä pitää asuinpaikkaa I luokkaan kuuluvana myös siinä mielessä, että se on rauhoitettu kaivaustutkimuksilta.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.12.1999
Petro Pesonen, Timo Jussila ja Maria Inkiläinen inventointi 1998
Huomautuksia: Urkonsaaren itäosa on aikanaan ollut irrallaan pääsaaresta, silloisen salmen paikalla on nyt suota. Kaakkoisrannalla on kaksiosainen, poikittain rantaan olevan matalan kallion jakama hiekkaranta, jossa näkyy eri rantatörmiä, mm. S-S- törmä. N. 70 m kalliosta itään on poikittain rantaan nähden juoksuhauta, joka ulottuu törmän reunaan saakka. Timo Miettinen on vuoden 1976 inventoinnissa löytänyt kallion ja juoksuhaudan väliseltä alueelta tuulenkaadoista sekä itse juoksuhaudan eteläpäästä kivikautisia löytöjä, jotka viittaavat rikkaaseen ja laajaan asuinpaikkaan. Vuoden 1998 inventoinnissa, jolloin asuinpaikan tarkastukseen osallistui allekirjoittaneen lisäksi Timo Jussila ja Maria Inkiläinen, todettiin paikan olevan edelleen samassa luonnontilassa kuin Miettisen aikanakin. Muutamista pienistä koekuopista ei löytöjä tullut.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.12.1999
ei tiedossa ei määritelty 0
Huomautuksia: Suur-Saimaan aikana on tämä saaren osa ollut irrallaan pääsaaresta, silloisen salmen paikalla on nyt suota. Kaakkoisrannalla on kaksiosainen, poikittain rantaan olevan matalan kallion jakama hiekkaranta, jossa näkyy varsin selvästi S-S -törmä. N. 70 m kalliosta itään on poikittain rantaan nähden juoksuhauta, joka ulottuu törmän reunaan saakka.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.9.1998
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.