Jyväskylä
muu kulttuuriperintökohde
Ketvenensaari tuomarinkivet	180010024
Tyyppi:	kivirakenteet
Ajoitus:	ajoittamaton
Z/m.mpy alin: 85.00 Z/m.mpy ylin: 87.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6899077 I: 445451 YKJ P: 6901970 I: 3445600 ETRS89/WGS84 Lat: 62.21951814° Lon: 25.95094850° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 13.1711' Lon: 25° 57.0569' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 13' 10.2653" Lon: 25° 57' 3.4146"

Kuvaus

Sepänmaa 1999: Kohteeseen liittyy suullista perinnettä. Kohdetta kutsutaan Tuomarinkiviksi. Jyväskylän kunnan historiassa (Helsinki 1937) Onni A. A. Repo kirjoittaa kohteesta seuraavaa (s. 50): "Leppävedessä on ennen mainitun Majaniemen luona Ketvelsaari. Saari on saanut nimensä siitä, että se on matalan veden aikana niemi eli ketvel ja korkean veden aikana saari. Tällä Ketvelsaarella on vielä nytkin tuomarinympyrä, jonka muodostaa 12 kehäkiveä. Niiden muodostaman kehän sisällä on vielä yksi kivi. Tätä kiveä liikutettaessa syntyy kauas kuuluva louskuttava ääni, ja sitä kai käytettiin käräjärahvasta koolle kutsuttaessa. Majaniemen toisella puolen on Vankiensaari. Laki luettiin näillä käräjillä sananlaskuina säilyneiden perimätietojen ja ohjeiden sekä vanhemman polven määräysten mukaan." Tuomarinkivet: Isossa Ketvelin saaressa mäen laelle puoliympyrään ryhmitelty n. 16 kiven ryhmä, jolla entisajan tuomarit kokoontuivat. Keskellä itse Tuomarinkivi (ks. Tuomarinkivi)." Se, onko nimi "Tuomarinkivet" vuosisatoja vanha - "alkuperäinen" - vai myöhempi, kivimuodostuman perusteella kansan tekemä tulkinta, ei ole selvillä (en ole tarkastanut paikkaa esim. isojakokartasta). Kohde on Iso-Ketveneensaaren eteläosassa olevan kalliokumpareen lakialueen länsiosassa. Tällä kohdalla ja aivan lähiympäristössä on paljasta kalliopintaa, muualla kumpare on kivikkoinen ja aluskasvillisuuden peittämä. Kivimuodostelma on hyvin loivasti pohjoiseen viettävällä kalliopinnalla. Muodostelma koostuu puoliympyrän muotoi-sesta kivikehästä, jossa on n. 15 n. 30-50 cm:n suuruista kiveä sekä kivien väleis-sä pienempiä kiviä. Kehän ulkohalkaisija on n. 4,5 m. Kehän keskipisteessä on yksi halk. n. 50 cm:n kivi. Kivikehä on muodostuman pohjoisosassa ja "keskuskivi" eteläosassa. Kivikehä vaihettuu pohjoisessa ilman selvää rajaa luontaiseen kivikkoon. Pohja kohdalla on ohuelti sammaloitunutta kalliota. Sammalen ja kallion välissä on parin sentin musta kerros - varmaa ei ole onko kyseessä palamisen yhteydes-sä syntynyt nokimaakerros vai luontainen multa. Kalliolla puusto on pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja varpuja. Ympäristössä, alemmilla tosoilla maasto muuttuu melko reheväksi lehdoksi (mm. lehmusta). Muodostuma vaikuttaa melko säännölliseltä. On kuitenkin mahdotonta pelkkien pintahavaintojen perusteella sanoa onko kyseessä luonnonmuodostuma vai ihmisen kivikkoon raivaama ja järjestelemä muodostelma. Paikkaan liittyy kuitenkin perimätietoa. Jussila ja Sepänmaa 2012: Paikka tarkastettiin lokakuussa 2012. Tapasimme paikalla maanomistajan. Kohde on samassa kunnossa kuin vuoden 1999 tarkastuksen yhteydessä. Varsinaisesti uutta informaatiota kohteesta ei saatu. Nyt kohdetta arvioiden (T.S.) kyseessä on mitä ilmeisimmin luonnonmuodostuma. Kohteeseen liittyy kuitenkin paikannimistöä ja perimätietoa - jonka taustasta ei tosin ole tietoa.

Luonti: 25.8.1999 Viimeisin muutos: 11.12.2017

Tutkimukset

Timo Sepänmaa tarkastus 1999

Löydöt: ei löytöjä

Huomautuksia: Tarkastuskertomus 213/30.8.1999.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.4.2005

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Jyväskylän mlk Ketvenensaari tuomarinkivet Ajoittamattoman mahdollisen muinaisjäännöksen tarkastuskertomus; Tarkastus; 1999

kopioi linkki tälle sivulle: