Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella 250 m kantatiestä 53 eteläkaakkoon Snappertunan tien länsireunassa. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava ruohottunut kalliosaareke (60 x 40 m), jota lännessä ympäröivät Domargårdin hiesupellot. Snappertunantie kulkee mäen itärinteen reunassa.
Paikka on todettu 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin saarekkeessa havaittiin epämääräinen sammaloitunut latomus (7.1 x 5.8 m). Saarekkeen länsi- ja pohjoispuoliselta pellolta on 1990 (Moisanen) kerätty rautakautisia saviastianpaloja. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) latomusta ei voitu varmuudella paikallistaa. Ohutpeitteisellä kalliomäellä on lukuisia pienempiä ja isompia kiviä yksittäin ja kasattuina. Mahdollisesti kyseessä on saarekkeen keskiosassa oleva ruohottunut kumpare, jossa tuntuu kiviä. Topografialtaan alue on erittäin sopiva rautakautiseksi asuinpaikaksi tai kalmistoksi. Saarekkeesta 200 m pohjoiskoilliseen sijaitsee Domargårdin kartanonpaikka (KARJAA 6).
Tarkkuusinventointi 2024: Aluerajaus laajeni, sillä aiemman muinaisjäännösrajauksen luoteis- ja eteläpuolille kaivetuissa koekuopissa oli noin 30 cm paksun kyntökerroksen pohjalla sekä kyntökerroksen alaisen hietamaan pinnassa hiilisyyttä, rapautuneen kiven muruja, palaneen saven ja/tai tiilien muruja sekä 2 palaa rautakauden tyypin keramiikkaa.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.7.2024
Alakohteet
Domargård 6
Tyyppi: asuinpaikat
Ajoitus: rautakautinen
Kuvaus: Todettu 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin saarekkeessa havaittiin epämääräinen sammaloitunut latomus (7.1 x 5.8 m). Saarekkeen länsi- ja pohjoispuoliselta pellolta (X = 6659 02, Y = 2479 59, z = 20) on 1990 (Moisanen) kerätty rautakautisia saviastianpaloja. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) latomusta ei voitu paikallistaa. Ohutpeitteisellä kalliomäellä on lukuisia pienempiä ja isompia kiviä yksittäin ja kasattuina paikka on huomattavasti heinikoitunut edellisen inventoinnin jälkeen. Mahdollisesti kyseessä on saarekkeen keskivaiheilla sen itäreunassa oleva ruohottunut kumpare, jossa tuntuu kiviä. Topografialtaan saareke on erittäin sopiva rautakautiseksi asuinpaikaksi tai kalmistoksi. Löytöjen perusteella saarekkeen tuntumassa on ollut ainakin asuinpaikka.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997
Tutkimukset
Seppälä inventointi 1996
Huomautuksia: -
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.1.1997
Hirviluoto - Suominen inventointi 1982
Huomautuksia: KARJAA 30 Domargård 6.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.12.1996
Moisanen tarkastus 1990
Löydöt: KM 26099
Huomautuksia: Jan Fastin ja Georg Haggrénin keräämiä saviastianpaloja.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.1.1997
Juuso Koskinen & Timo Sepänmaa / Mikroliitti inventointi 2024
Huomautuksia: tarkkuusinventointi
Luonti: 25.7.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.