Kohde sijaitsee Kemin kaupungin keskustan kaakkoispuolella, lähellä Simon vastaista rajaa. Aaltokangas sijoittuu nykyisin 15 m mpy. osoittaman korkeuskäyrän muinaiselle niemelle, jonka Simon puoleisessa osassa sijaitsevat Pirttirakan laajat kivikkoalueet. Aluetta ympäröivät etelässä ja lännessä suoalueet, pohjoisessa Töyräjängät. Aaltokangas on luode-kaakko -suuntainen hiekkakangas, jonka koillispuolella on soistuva hiekkadyynialue. Alue on 1990-luvulla ollut näreikköä kasvavaa hakattua metsää.
Vuonna 1993 alueella paikannettiin soikea kiviröykkiö, kooltaan 3,7 x 4,2 m. Se ja viereinen kivilatomus tutkittiin 1995. Röykkiön korkeus oli n. 0,6 m ja sen keskellä oli hieman alle metrin kokoinen kuoppa, joka ulottui mineraalimaan pintaan asti. Röykkiö muodostui kookkaista "hevosenpään" kokoisista kivistä ainakin kahden suuremman kiintokiven varaan. Röykkiössä hahmotettiin isompien kivien muodostama kehämäinen rakennelma ja keskuskuoppa tulkittiin sekundaariksi kaivannoksi. Röykkiön itäpuoleisen kivilatomuksen koko oli 3 x 3, 5m. Molemmat rakenteet olivat löydöttömiä.
Vuoden 1995 tutkimuksissa koekuopitettiin myös Kortejärvenkankaan aluetta Simon puolella (ks. Simo Kortejärvenkangas, sijainti p = 7288532, i= 3394881). Täällä yksi keittokuoppa tutkittiin puoliksi ja toiseen painaumaan tehtiin koekuoppa. Keittokuoppa oli halkaisijaltaan noin 1,5 m ja noin 0,45 m syvä. Se sisälsi hiilensekaisen palaneen kiveyksen, mutta oli löydötön, kuten muutkin alueelle tehdyt koekuopat. Keittokuopan puuhiilinäytteen ajoitus oli 1610+/- 80 BP (Hel-3826). Tulkinnan mukaan Aaltokankaan röykkiö ja Kortejärvenkankaan keittokuoppa voivat osoittaa samanaikaista vanhemman rautakauden kalmistoa ja asuinpaikkaa.
Vuonna 2009 tehdyssä Karsikkoniemen ydinvoimalan mahdolliseen sijoituspaikkaan liittyvässä inventoinnissa Kortejärven keittokuopan alueelle tehtiin runsaasti koekuoppia. Edelleen painanteena erottuvan tutkitun keittokuopan ohella paikalla ei kuitenkaan havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Alueella havaittiin kuitenkin muutamia erittäin rapautuneita kiviä puhtaassa pohjahiekassa, jotka voivat liittyä keittokuopan käyttöön. |
takaisin
Simo ja Kemi sekä Pyhäjoki, Inventointi 2009 Katja Vuoristo
