 |
| Savonlinna |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Kankaanlaita a |
246010004 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Ajoitus: | kivikautinen, neoliittinen |
|
Z/m.mpy alin: 80.00
Z/m.mpy ylin: 87.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6873632 I: 616085 YKJ P: 6876514 I: 3616302 ETRS89/WGS84 Lat: 61.97729485° Lon: 29.21498347° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 58.6377' Lon: 29° 12.8990' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 58' 38.2615" Lon: 29° 12' 53.9405" |
| Kuvaus |
| Kohde sijaitsee Iso Vehkajärven ja Kuonajärven välillä Vehkaojan pohjoispuolella, Honkalan ohi itäkaakkoon menevällä metsätiellä runsaat 600 metriä Honkalan asuinrakennuksesta. Asuinpaikka on tasaisella mäntykankaalla, joka asuinpaikasta lähtien viettää loivasti lounaaseen kohti suota. Kohteessa on keramiikan perusteella erotettavissa mahdollisesti kaksi eri asutusvaihetta. Alue on osittain tutkittu vuosina 1929, 1990 ja 1991. Kankaanlaidan asuinpaikka on lähes vahingoittumaton. Yksi Kerimäen kunnan arvokkaimmista muinaisjäännöksistä, ja sen hyödyntämiseen, hoitoon ja tutkimukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kankaanlaidan asuinpaikka on sijainnut kapealla vyöhykkeellä muinaiseen Saimaaseen työntyneen niemen etelään antavalla rinteellä. Kaistaleella on yhteensä 14 mahdollista asumuspainannetta, joiden vallimuodostumat ovat aina rannan suunnalla. Alueen nykyinen korkeus merenpinnasta vaihtelee 80-87 metrin välillä. Alueella on havaittavissa kaksi muinaista rantamuodostumaa. Niistä vähäisempi noudattelee 81 metrin korkeuskäyrää. Otto Pekonen toimitti ensimmäiset löydöt alueelta museoon vuonna 1929. Saviastian palat olivat löytyneet Falckin talon pienestä hiekkakuopasta. Pälsi kävi tarkastamassa alueen samana vuonna ja suoritti alueella koekaivaukset muinaisjäännösalueen rajojen määrittämiseksi. Kohde tarkastettu uudelleen vuosina 1973 ja 1988. Vuoden 1988 tarkastuskäynnin aikana alueella havaittiin ensimmäinen asumuspainanne, mahdollisesti kodanpohjan paikka. Samasta kohtaa löytyi saviastian pala, joka oli noussut esiin kaatuneen puun juurakon mukana. Alueella suoritettiin kaivauksia uudelleen vuosina 1990 ja 1991. Kaivausten perusteella asuinpaikan sydänalue on noin 200 x 30-40 metriä. Kankaanlaidan tutkitut kohdat osuvat melko tarkasti tämän alueen keskelle. |
| Luonti: 14.11.2002 Viimeisin muutos: 19.12.2002 |
| Tutkimukset |
| Mikko Perkko tarkastus 1973 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002 |
| Heikki Matiskainen kartoitus 1978 |
| Huomautuksia: Fosfaattitutkimus ja kartoitus. Eräitä Saimaan alueen kivikautisia asuinpaikkoja fosfaattianalyysin avulla tulkittuna. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, arkeologian laitos. Julkaisematon, 1978. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2002 |
| Jukka Moisanen kaivaus 1991 |
| Löydöt: KM 26968: 1-2099 |
| Huomautuksia: Vuoden 1991 kaivausten aikana kaivettiin 63 koekuoppaa (64 neliömetriä), tutkittiin edellisenä vuonna kaivetusta asumuspainanteesta toinen puoli (100 neliömetriä) ja suoritettiin loppuun asuinpaikan laajuuden kartoitus. Kaivetun alueen kokonaispinta-ala oli yhteensä 164 neliömetriä. Lisäksi kartoitettiin noin 4 hehtaarin suuruinen alue. Asuinpaikka-alue näyttää jatkuvan Kankaanlaita a:sta kaakkoon. Asuinpaikan kaakkoisrajaksi muodostuu muinainen niemen nokka, nykyisin soinen metsä-alue. Alueella mahdollisesti olevia asumuspainanteita ei voinut hakkuujätteiden vuoksi erottaa. Asuinpaikka on sijainniltaan ja topografialtaan edustava esimerkki kivikautisesta asuinpaikasta. Siihen kuuluu maan pinnalle näkyviä muinaisen asutuksen merkkejä ja ympäristössä havaittavissa olevia muinaisen Saimaan rantamuodostumia. KM 26968: 1-2099 Löydöt ovat pääasiassa keramiikkaa. Pii- ja kvartsimateriaali muodostivat kaksi seuraavaksi suurimpaa löytöryhmää. Näiden lisäksi talteenotettiin kivilaji-iskoksia, liuskemateriaalia, luuta ja kvartsiittia. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.11.2002 |
| Jukka Moisanen koekaivaus 1990 |
| Löydöt: KM 26054: 1-2867 |
| Huomautuksia: Alueelta kartoitettiin peräti 12 erilaista kuoppaa, jotka kaikki voivat olla yhteydessä esihistorialliseen toimintaan ja paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan. Koekaivauksen yhteydessä kaivettiin puolet painanteesta, joka osoittautui havaintojen ja löytöjen perusteella asumuspainanteeksi. Kaivausalueiden pinta-ala oli yhteensä 45 neliometriä. Suurin osa löydöistä talteenotettiin asumuspainanteen vallista tai ulkopuolelta. Vuoden 1990 tutkimuksen perusteella asuinpaikka ajoittuu tyypilliseen kampakeramiikkaan, mutta alueelta löydetyt asbestikeramiikan kappaleet viittaavat pidempään asutusjaksoon. Kartoituksen perusteella asuinpaikka on melko laaja. Asuinpaikka ulottunee kaivausalueelta noin 100 metriä itään ja vähintään 60 metriä länteen. Asuinpaikan yläraja lännessä saattaa ulottua aina ylemmälle terassille, jolloin on mahdollista, että Kankaanlaita a ja b kuuluvat yhteen ja samaan asuinpaikkaan. Löytömäärältään asuinpaikka on Kerimäen tunnetuista löytöpaikoista runsaslöytöisin ja asumuspainanteet tekevät siitä suhteellisen harvinaisen muinaisjäännöksen Etelä-Savon alueella. Saviastian sisältä talteen otetusta hiilestä (Hel-3060) tehty ajoitus on kalibroimattomana 4970 +/- 110 BP. KM 26054: 1-2867 Suurin osa löydöistä on saviastian paloja, yhteensä 13 7 85 kappaletta. Muut löydöt; poltetun saven kappaleitta 8, liuskeesta tehtyjä esineitä ja iskoksia 46, piistä valmistettuja esineitä, nuolenkärkiä, ytimiä ja iskoksia 828, kvartsista tai kvartsiitista valmistettuja esineitä ja iskoksia 993, kivilaji-iskoksia 6 kappaletta, 10 asbestin kappaletta, 1 meripihkariipuksen katkelma ja palanutta luuta 113 fragmenttia. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.12.2002 |
| Esa Laukkanen ja Helena Taskinen tarkastus 1988 |
| Löydöt: KM 24508 |
| Huomautuksia: Alueella on eroitettavissa keramiikan perusteella kaksi eri asutusvaihetta, kivi- ja pronssikautinen. Vuonna 1929 tehty kaivanto vaikuttaa jääneen peittämättömäksi, sillä maastossa on sen tienoilla kasvillisuuden peittämä kuopanne ja korkeahko maapenkka. Tarkastuskäynnin aikana Helena Taskinen havaitsi kaivamattomalta kohdalta maanpinnasta ainakin yhden syvennyksen, joka vaikuttaa kodanpohjan paikalta. samalta kohtaa löytyi keramiikan pala, joka oli tullut kaatuneen puun juurakon nostamana maasta ylös. KM 24508 Saviastian pala, 1 kpl, sekoite: asbestikuituja, kivimurskaa ja vähän hiekkaa, koristelu: epämääräisiä painanteita |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.12.2002 |
| Oiva Keskitalo tarkastus 1969 |
| Löydöt: KM 18011 |
| Huomautuksia: Vuoden 1929 kaivauksien jälkeen on tien vieressä, sen etelälounaispuolella olevien kuoppien itäpäästä otettu vähän hiekkaa. Tien reuna tarkastettiin 4 metrin pituiselta matkalta ja siinä olleet saviastianpalat kerättiin talteen. Kulttuurikerroksen paksuus leikkauksessa noin 0,5 metriä. Keskitalon mukaan on todennäköistä, että suurin osa asuinpaikasta on vielä koskematonta. Maanomistajan Hannu Turtiaisen kanssa sovittiin muinaisjäännösalueen täydellisestä rauhoittamisesta. Isäntä lupasi huolehtia rauhoituskilven pystyttämisestä. KM 18011 Saviastian paloja, 4 kpl, koristelu: kampaleimat, kuopat ja uurteet |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.12.2002 |
| Sakari Pälsi koekaivaus 1929 |
| Löydöt: KM 9135: 1-102 |
| Huomautuksia: Falckin talon hiekkakuopan reunoilta poimittiin talteen esineitä. Alueen rajojen määrittämiseksi suoritettiin koekaivaukset. Isompi yhtenäinen kaivausalue, noin 16 neliömetriä, aukaistiin hiekkakuopan itälaidalla. Tämän lisäksi kaivettiin neljä pitkää koeojaa eri ilmansuuntiin. Kulttuurikerroksen paksuus vaihteli 40-90 senttimetrin välillä. Maa oli nokista, punertavaa ja paikoitellen sitkeätä ja kosteaa. Löytöjä talteenotettiin runsaasti, mm. pii- ja kvartsikaapimia, pii-iskoksia, saviastian paloja, savikuppeja, pieniä liuske-esineitä, hiomen kappaleita, teelmiä, purupihkaa ja palanutta luuta. Saviastian paloja oli runsaasti. Ne ovat tyypillistä kampakeramiikkaa. Erilaisia koristelukuvioita runsaasti, mutta hienoin kampaleima puuttuu. Pälsin mukaan kaivettu alue näyttäisi naisten toiminta-alueelta, koska alueelta löytyi runsaasti keramiikkaa ja pientyökaluja. Pälsin mukaan miesten aluetta isoine teräkaluineen ja metsästyaseineen olisi etsittävä idempää. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.12.2002 |
| Teemu Mökkönen tarkastus 2019 |
| Huomautuksia: Kohde kasvaa kuusta ja tiheää lehtipuuta, mikä vaikeutti havainnointia huomattavasti. Kohteen olosuhteissa ei muuta muutosta. Tarkastus liittyi hankkeeseen Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet (VARK). |
| Luonti: 12.6.2019 Viimeisin muutos: 12.6.2019 |
| Martti Koponen tarkastus 2022 |
| Huomautuksia: Kohde ennallaan. Alue kasvaa harvennusikäistä metsää ja sinne on tulossa hakkuut. |
| Luonti: 13.6.2022 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kerimäki Ala-Kuona Kankaanlaita Kivikautisen asuinpaikan kaivaus; Kaivaus; 1991