Kohde sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Isokankaan ja joen välisellä kivikkoisella mäkisaarekkeella. Mäen korkeimman kohdan pohjoispäässä on laaja louhikkoinen alue, sinänsä erikoinen luonnonmuodostelma. Louhikolle johtaa polku saarekkeen eteläreunalla olevasta Kilkalan talosta, joka on autiona tai kesäkäytössä. Polkua ylös noustessa vasemmalla puolelle jää kookas kivi, jonka pohjoista kohti olevalla laidalla on pari selvää hakkausta, jotka voi tulkita kirjaimiksi. Kirjaimet AH esiintyi kahdessa kohdassa, joista toisessa kirjainten ympärillä on suorakaiteen muotoinen raami. Kirjaimet EK (?) on yhdessä kohdassa. Kyseessä lienevät nimikirjaimet. Ikää niillä on jonkin verran, sillä hakkauksia peittänyt sammal oli kiven pinnalta puhdistettu pois. Mitään Pähkinäsaaren rajan hakkauksia, johon siihenkin kallio on kansan suussa yhdistetty, ne eivät ole.
Kallion koloihin ja halkeamiin kerrotaan kätketyn vastasyntyneenä surmattuja lapsia ja itse Vanhan Pahan/Vanhan Kilikan kerrotaan näyttäytyvän siellä.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.3.2018
Tutkimukset
Mika Sarkkinen inventointi 1996
Löydöt: ei löytöjä
Huomautuksia: J.W. Castren on kirjannut kihlakuntakertomukseensa maininnan Kilkakalliolla olevasta paholaisen asunnosta. Rotkoisesta louhikosta sellaista saattaa hyvin uskoakin. Louhikon pohjoispäässä sen laella oli lisäksi tasainen useamman lohkareen muodostama tasainen suorakaiteen muotoinen alue (noin 3 x 6 - 9 m, kapea railo välillä), jota kolmella sivulla reunusti kivijalkaa muistuttava lohkareensyrjien muodostama kehä. Olisiko tämä lattiantapainen ollut yhtenä pohjana tarinalle paholaisen asunnolle?
Kohde tarkastettu: 6.6.1996
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 31.12.2004
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.