Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Rauma
kiinteä muinaisjäännös
Sammallahdenmäki	406010010

Tyyppi:	hautapaikat hautaröykkiöt
Ajoitus:	pronssikautinen
Ajoitus:	rautakautinen, vanhempi roomalaisaika
Paikkatieto- selite:	Alueen keskipiste
Z/m.mpy alin: 20.00 Z/m.mpy ylin: 45.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Kohde sijaitsee Huittinen–Rauma-tieltä 1,5 km pohjoiseen. Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää 36 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 metrin matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Röykkiöalue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Kohteessa on useita erilaisia pronssikautisia röykkiötyyppejä – matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä sekä esiroomalaiselle rautakaudelle ajoittuvia matalia paasiarkullisia röykkiöitä. Lisäksi paikalla on neliskulmainen hautaröykkiö, ns. Kirkonlaattia. Latomus on epäsäännöllinen kivistä koottu nelikulmio, vastakkaiset sivut pareittain 19,2 m ja 16,8 m ja 15 m ja 18,8 m, vailla varsinaista reunakehää. Latomuksen korkeus reunoilta on 0,5 m, keskeltä kivikerros on ohuempi. Tutkimuksissa latomuksesta todettu rakenne oli 10–40 cm korkea, 3,5 m pitkä paasiseinä. Kaivaustulokset eivät anna selvää viitettä siitä, että kysymyksessä olisi hauta. Paikan toinen erikoisuus on soikea, pitkänomainen ja vallimainen röykkiö ns. "Huilun pitkä raunio". Röykkiön muoto on peräkkäisten laajennusten tulosta: sisäseinät, pohjakivien erilainen sijoittelu, kivimateriaalin erot sekä pohjamaan erilaisuus eri osissa selittyvät parhaiten otaksumalla, että kyseessä on kolme rakennusvaihetta.

Arkeologisia kaivaustutkimuksia tehtiin paikalla ensimmäisen kerran vuonna 1891, jolloin tutkittiin kolme röykkiötä. Esineitä röykkiöistä ei ole löydetty. Seuraavan kerran Sammallahdenmäen röykkiöitä tutkittiin kesällä 2002. Tutkittavaksi valittiin kahdeksan röykkiötä eripuolilta kallioaluetta. Kuudesta röykkiöistä löytyi palanutta ihmisen luuta, joten niihin on tehty polttohautauksia. Yhden röykkiön sisällä oli kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.
Haudoista löytyneistä palaneista luista on tehty radiohiiliajoitukset. Niiden perusteella vanhimmat Sammallahdenmäen hautaröykkiöistä ajoittuvat pronssikauden alkuun ja keskivaiheille, noin kolmen ja puolen tuhannen vuoden taakse. Nuorin hautaus on tehty vasta rautakauden alussa yli tuhat vuotta myöhemmin. Aikaisemmin puhtaasti pronssikautisena kalmistona pidetty Sammallahdenmäki on siis ollut hautapaikana vielä rautakaudella. Tämä on todiste alueen katkeamattomasta asutuksesta pronssikaudelta rautakauteen.

Röykkiöiltä avautuu hieno näköala Saarnijärvelle, joka vielä pronssikaudella oli merenlahtena.

Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin.

Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 1.6.2017

Alakohteet

Röykkiö 1