Leppävirta | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Lahdenranta |
420010006 |
Tyyppi: | asuinpaikat |
Ajoitus: | kivikautinen |
Z/m.mpy alin: 90.00
Z/m.mpy ylin: 95.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6923498 I: 537934 YKJ P: 6926401 I: 3538120 ETRS89/WGS84 Lat: 62.44075475° Lon: 27.73489504° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 26.4453' Lon: 27° 44.0937' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 26' 26.7171" Lon: 27° 44' 5.6221" |
Kuvaus |
Asuinpaikka sijaitsee Osmajärven Tomperlahden pohjoispuolella, Lahdenrannan talosta noin 300 m pohjoiseen, kylätien ja tilustien risteyksen pohjoispuolella olevan viljelyspellon alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikka jatkunee viljelyspellon alueelta sekä etelään että pohjoiseen. |
Luonti: 30.11.1998 Viimeisin muutos: 26.3.1999 |
Tutkimukset |
Tapio Kautovaara irtolöytö 1968 |
Löydöt: KM 17680: 2-77 |
Huomautuksia: Tapio Kautovaaran pellosta löytämiä saviastian palasia. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.12.1998 |
Pekka Kautovaara irtolöytö 1995 |
Löydöt: KM 29096: 1-9 |
Huomautuksia: Nro 1: Asbestikeramiikkaa (9 kpl). Nro 2: Pienen savikupin pala, koristeena kampaleimoilla tehtyä kulmaviivaa. Orgaaninen (?) sekoite. Nro 3: Saviastian paloja (6 kpl). Koristeena pyöreitä kuopppia ja kaksihampaisia sekä kapeita kampaleimoja. Asbestisekoite. Nro 4: Saviastian paloja (6 kpl). Koristeena pyöreitä kuoppia ja tiheään painettujen kampaleimojen vyöhykkeitä. Sekoite asbestirouhetta. Nro 5: Saviastiain reunapaloja (20 kpl), eri astioista. Kampaleima- ja kuoppakoristelua. Useimmissa asbestisekoite. Nro 6: Saviastian paloja (12 kpl). Koristeena kapeita kamapaleimoja, joissakin myös pyöreitä kuoppia. Nro 7: Saviastian paloja (21 kpl). Koristeena kapeilla kampaleimoilla tehtyjä kulmakuvioita. Asbestisekoitetta. Nro 8: Saviastian paloja (22 kpl). Leveähköillä kampaleimoilla tehtyjä kulmakuvioita. Asbestirouheskoite. Nro 9: Saviastiain paloja (n. 250 kpl sekä muruja). Pääasiassa tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka II:1), koristeina kampaleimaa ja pyöreitä kuoppia. Sekoitteena enimmäkseen asbestia. Löydöt Takkulan Lahdenrannan asuinpaikalta, pellosta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.3.1999 |
Lauri Pohjakallio inventointi 1976 |
Löydöt: KuM 6180 |
Huomautuksia: Leppävirran inventointiin liittyen tarkastin Lahdenrannan kivikautisen asuinpaikan. Sen kohdalla on ollut tasainen tukkilaani, johon katerpillarilla tehtiin pelto v. 1965, jossa yhteydessä ensimmäiset löydöt tehtiin. Löytöpaikka ei ole kuten aikaisemmissa luettelotiedoissa sanotaan Lahdenrannan talosta etelään (S), vaan n. 300 m pohjoiseen. Löydöt on tehty kylätien ja tilustien risteyksen välittömästi pohjoispuolella olevasta hiekkapellosta. Eniten löydöksiä on tehty sen alueen koillispuolelta, jossa pellossa näkyy heikko notkelma. Käydessäni paikalla toukokuussa 1976 fil.lis. Christian Carpelanin kanssa tehtiin mullikkona olevasta pellosta vähän löytöjä. Inventointitarksatuksessa syksyllä löytyi vielä muutama keramiikanpalanen. Niistä laitimmaiset 13 m pellon pohjoiskulmauksesta lounaaseen aivan ojan penkasta. Tämä merkinnee (?) sitä, että asuinpaikka jatkuu pellon luoteispuolelle metsään, jossa maaperä on niin ikään verrattain tasaista, loivasti lounaaseen viettävää. Havaitusta asuinpaikkakohdasta kaakkoon, kylätien toisella puolella olevasta ojasta on maanomistajan mukaan (muistitieto?) joku pikkupoika löytänyt keramiikkaa, joten asuinpaikan jatkuminen tähänkin suuntaan on mahdollista. Asuinpaikan kohdalla rinteen perusvietto on koillisesta lounaaseen. Pellon yllä eli koillispuolella metsikkö alkaa nousta jyrkästi ja on kivikkoista. Lounaspuolella jatkuu lasku loivasti n. 50 m, kunnes on verraten jyrkkä törmä alapuolella oleville pelloille. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.12.1998 |
Petro Pesonen tarkastus 1998 |
Löydöt: KM 31171:1-13 |
Huomautuksia: Tarkastin asuinpaikan Leppävirran inventoinnin yhteydessä kahteen kertaan, 12.8.1998 ja yhdessä Sirpa Leskisen kanssa vielä 23.8.1998. Asuinpaikka on pellolla Lahdenrannan talosta n. 300 m pohjoiseen, kylätien ja tilustien risteyksen pohjoispuolella. Maaperä on hiekkaa. Keräsimme löytöjä käytännöllisesti katsoen koko pellon alalta, vaikka pelto oli kesantona ja hiekka ei ollut näkyvissä läheslään koko alueella. Viitteitä asuinpaikan jatkumisesta on sekä etelään että pohjoiseen. Etelässä, kylätien ojasta on mahdollisesti aikanaan myös löydetty keramiikkaa ja pohjoisessa löytöjä on aivan metsänrajassa, myös ojassa. Inventoinnin yhteydessä tein joitakin koekuoppia kuusikkoon välittömästi pellon pohjoispuolelle, mutten havainnut kuopisssa mitään erikoista. Samoin kuopat kylätien eteläpuolella olivat tyhjiä. Maasto on kuitenkin varsin sopivaa asuinpaikaksi sekä etelässä että pohjoisessa, eikä satunnaiseen koekuopitukseen voi luottaa tarpeeksi. Löytöpellon länsipuolella kulkee kapeana nauhana toinen pelto, jonka reunoja tarkastelin myös uutterasti. N. 160 m löytöpellosta pohjoiseen löysinkin yhden kvartsi-iskoksen hiekkaisesta törmästä, jossa on paljon ilmeisiä jäniksenkoloja. Peltoon löytökohdan edustalle on tehty hiekkakuoppa. Vaikka tämä kvartsin löytöpaikka näyttäisi olevan alempana kuin varsinainen löytöalue, niin peruskartan korkeuskäyrien mukaan se on samalla korkeudella kuin löytöalueen alimmat osat. Kyse saattaa siis olla samanaikaisesta asuinpaikan osasta. Asuinpaikan rajojen määrittäminen vaatisikin kohtalaisen ehjässä maastossa laajan koekaivauksen. On mainittava vielä, että Lahdenrannan löytöaineisto on varsin runsas ja monipuolinen, mm. nyt tehdyssä pintapoiminnassa löytyi pieni tasataltta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.3.1999 |
Lilli Vänttinen, Tapio Kautovaara irtolöytö 1968 |
Löydöt: KM 17622:1-10 |
Huomautuksia: Nro 1: Saviastian paloja (224 kpl), kampakeramiikkaa, koristeena esiintyy kuoppia, kampaleimoja ja erilaisia painanteita, jotka muodostavat kuviovyöhykkeitä. Saviaines on useimmissa paloissa melko karkean kivirouheen sekaista, väri on vaalean ruskea tai harmahtava. Palaset ovat useista eri astioista. Nro 2: Saviastian palasia (46 kpl), kampakeramiikkaa, koristeeena on käytetty kuoppia, kampaleimoja ja erilaisia painanteita, jotka on järjestetty vyöhykkeittäin . Saviaines on karkeahkon kivirouheen sekaista. Väri on vaalean ruskea tai harmahtava. Nro 3: Saviastian reunapaloja (31 kpl). Kampakeramiikkaa, koristeina on käytetty kuoppia, erilaisia painanteita ja kampaleimoja, joilla myös reunan yläpuoli on koristettu. Saviaines on karkeahkon kivirouheen sekaista, väri on vaalean ruskea tai harmahtava. Nro 4: Saviastian reunapaloja (3 kpl), Koristeena on käytetty kampaleimoja, joita on myös reunan yläosassa. Saviaines on tiivistä, väriltään vaalean ruskeaa. Palaset lienevät samasta astiasta. Nro 5: Saviastian palasia (8 kpl), saviaines on kivi- ja kvartsirouheen sekaista, väriltään vaalean ruskeanharmaata, koristelemattomia, joissakin palasissa on kuitenkin kuoppien jälkiä tai osa kuoppaa tallella, joten osa palasten pinnasta lienee lohjennut pois. Nro 6: Saviastian palasia (12 kpl), saviaines on asbestinsekaista, väriltään vaalean ruskeanharmaata, koristelemattomia. Nro 7: Saviastian palasia (2 kpl), saviaines on asbestinsekaista, koristeena matalia, kuoppamaisia painanteita. Nro 8: Saviastian reunapaloja (2 kpl), saviaines asbestinsekaista, toinen palasista on koristelematon, toisessa on kuoppa. Palaset ovat eri astiasta. Nro 9: Pieni savikuppi, pyöreäpohjainen ja laakea, "vatimainen" muodoltaan. Saviaines on karkeahkon kivirouheen sekaista, väriltään vaalean ruskeaa. Kuppi on koristelematon. Korkeus 10 mm, suun halkaisija 29 mm, seinän paksuus 5 mm. Nro 10: Kvartsi-iskoksia (3 kpl) Löytäjä on emäntä Lilli Vänttinen, Leppävirta Takkula. Löydöt on kerättu pellonraivauksen yhteydessä v. 1968. Löydettäessä esineet olivat n. 40 cm:n syvyydellä, maaperä oli hiekkaa. Museonhoitaja Tapio Kautovaara kävi paikalla myöhemmin samana vuonna ja keräsi lisää löytöjä pellolta. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.3.1999 |
Toimi Vänttinen irtolöytö 1972 |
Löydöt: KM 18804:1-11 |
Huomautuksia: Nro 1: Saviastian reunapaloja (42 kpl), joissa vino kampaleimavyöhyke reunan päällä. Nro 2: Reunapaloja (2 kpl), joissa kampaleimalla painettu kulmaviivaa. Nro 3: Reunapaloja (4 kpl), joissa kampaleimalla tehty kalanruotokuvio pitkin reunaa. Nro 4: Reunapala, jossa kampaleimalla tehdyn kalanruotokuvion keskellä pitkittäinen kampaleima. Nro 5: Reunapala, jossa reunan päällä syvennysrivi. Nro 6: Reunapaloja, joissa reunan päällä kampaleimalla painettu ristikkokuvio. Nro 7: Reunapaloja (3 kpl), joiden reunan päälle painettu vinouurteet ja ulkokulma lovettu. Nro 8: Saviastian paloja (470 kpl), joissa kuoppavyöhykkeitä ja kampaleimalla tehtyjä kalanruotovyöhykkeitä, kulmaviivavöitä, rajattuja ja rajaamattomia vinoleimavyöhykkeitä, eri suuruisia ja muotoisia painanteita. tyyli on Ka II:1, kamapaleima leveä, kuosi geometrinen. Nro 9: Saviastian paloja (23 kpl), joiden koristeena ohuella kampaleimalla tehtyjä vyöhykkeitä ja kuoppia. Nro 10: Saviastian paloja (23 kpl), asbestisekoitteisia. Osa koristamattomia, osalla pitkällä kampaleimalla tehtyä, pystysuoraa sik-sak -kuviopintaa. Reunassa vino kampaleimavyöhyke. Yhdessä palassa kuoppa. Nro 11: Kvartsi-iskoksia (4 kpl) |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.3.1999 |
Oiva Keskitalo tarkastus 1971 |
Huomautuksia: Keskitalo on käynyt paikalla valokuvaamassa, kuvat 38320-38322. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.12.1998 |
ei tiedossa irtolöytö 0 |
Löydöt: KM 23513:1-12 |
Huomautuksia: Nro 1: Saviastian reunapaloja (2 kpl), koristeltu kampaleimoilla, kuopilla ja sormipainanteilla, sekoitteena hiekkaa, väriltää harmaanruskea. Nro 2: Saviastian reunapaloja (4 kpl), koristeltu kampaleimoilla, kuopilla ja sormipuristepainantein, sekoitteena karkeaa hiekkaa, väriltään harmaanruskea. Nro 3: Saviastian reunapaloja (3 kpl), koristeltu kampaleimoilla ja kuopilla, sekoitteena karkeaa hiekkaa, väriltään harmaanruskea. Nro 4: Saviastian reunapaloja (2 kpl), koristeltu kampaleimoilla ja kuopilla, sekoitteena kiillettä ja hiekkaa, väriltään punertavan ruskeaa. Nro 5: Saviastian reunapala, koristeltu ympyräpainanteilla ja kuopilla, sekoitteena hiekkaa, väriltään ruskeaa. Nro 6: Saviastian reunapaloja (2 kpl), koristeltu kampaleimoilla, kuopilla ja sormipainantein (?), sekoitteena kiilleliusketta, väriltään ruskeaa. Nro 7: Saviastian reunapala, koristeltu kampaleimoilla ja kuopilla, sekoitteena kiilleliusketta, väriltään punertavan ruskeaa. Nro 8: Saviastian reunapala, koristeltu kampaleimoilla (?). Sekoitteena asbestia ja kiilleliusketta, väriltään kiiltävän ruskeaa. Nro 9: Saviastian reunapaloja (3 kpl), koristeltu kampaleimoilla ja kuopilla, sekoitteeena kiilleliusketta, väriltään ruskeaa. Nro 10: Saviastian reunapaloja (3 kpl), koristeena kampaleimoja ja kuoppia, sekoitteena hiekkaa ja kiilleliusketta. Väriltään oranssinruskeita. Nro 11: Saviastian reunapaloja (67 kpl), koristeltu kampaleimoilla ja kuopilla, sekoitteena hiekkaa, kiilleliusketta ja asbestia, väriltään punertavanruskeaa ja ruskeaa. Nro 12: Saviastian paloja (1047 kpl), koristeltu kampaleimoilla, kuopilla, kynsipainanteilla, rengaspainanteilla ym. painanteilla, sekoitteena kiilleliusketta, hiekkaa, asbestia, väriltään punertavanruskeita, harmaanruskeita ja ruskeita. Kampakeramiikkaa. Kuulunut Sulo Emil Markkasen kotimuseoon. Tämän tytär Arja Antikainen lahjoittanut museon esineistön Varkauden museolle kesällä 1986. Keramiikka toimitettu museovirastoon, toivotaan Varkauden Museoon. Löytöpaikka Leppävirta Takkula Lahdenranta, asuinpaikka talosta n. 300 m oleva pelto. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.3.1999 |
Toimi Vänttinen irtolöytö 0 |
Löydöt: Savon Museo/Varkaus saviastianpaloja 10 kpl |
Huomautuksia: Löydetty Leppävirroilta Takkulan kylän Lahdenrannan tilan maalta n. 250 m talosta S olevalta pellolta. Samaa löytöä KM 18804. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.12.1998 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
× | ||
< | > | |