Liperi | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Jyrinlahti 1-4 |
426010009 |
Tyyppi: | asuinpaikat |
Tyyppi: | raaka-aineen hankintapaikat louhokset |
Tyyppi: | työ- ja valmistuspaikat keittokuopat |
Tyyppi: | työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat |
Ajoitus: | kivikautinen, neoliittinen |
Ajoitus: | varhaismetallikautinen |
Paikkatieto- selite: |
Jyrinlahti 1:n koordinaatit |
Z/m.mpy alin: 81.00
Z/m.mpy ylin: 88.00 |
|
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6953827 I: 609610 YKJ P: 6956742 I: 3609825 ETRS89/WGS84 Lat: 62.69857282° Lon: 29.14219254° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 41.9144' Lon: 29° 8.5316' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 41' 54.8622" Lon: 29° 8' 31.8932" |
Kuvaus |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 6.7.2016 |
Alakohteet |
Jyrinlahti 1 |
Tyyppi: asuinpaikat |
Ajoitus: varhaismetallikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6953827 I: 609610 |
Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla. Kohde on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin asuinpaikkalöytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Asuinpaikan äärikoordinaatit ovat: p= 6956450-6956820, i= 3609460-3610090, z= 81-85. |
Luonti: 10.8.2006 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Jyrinlahti 2 |
Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat |
Ajoitus: ajoittamaton |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6953676 I: 609805 |
Kuvaus: Kuoppajärjestelmä sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla, peltoalueen yläpuolella mäntykankaalla sekä siitä etelään ja länteen sijaitsevilla muinaisilla rantaterasseilla. Kuoppia on yhteensä 31 kpl ja ne ovat halkaisijaltaan noin 3 m. Kuopat sijaitsevat kolmessa ryhmässä, useat kuopista ovat enemmän tai vähemmän vaikeasti havaittavissa metsänaurauksen jäljiltä. Kuoppia on noin kilometrin matkalla. Osa kuopista on keittokuoppia, osa lienee pyyntikuoppia. Kuoppajärjestelmän äärikoordinaatit ovat: p= 6956450-6956820, i= 3609460-3610090, z= 85-88. |
Luonti: 10.8.2006 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Jyrinlahti 3 |
Tyyppi: asuinpaikat, asumuspainanteet |
Ajoitus: kivikautinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6953820 I: 609470 |
Kuvaus: Jyrinlahti 3 -asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla, muinaisilla rantaterasseilla. Asuinpaikka-alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Asuinpaikkalöytöjä on kerätty kahdelta rantaterassilta. Ylemmän korkeus on noin 92 m mpy ja alemman noin 90 m mpy. Molemmat terassit ovat korkeammalla kuin viereisen, varhaismetallikautisen kohteen, Jyrinlahti 1:n löytöalueet. Asuinpaikan pohjoisosassa, lähellä vanhaa hiekkakuoppaa on mahdollinen asumuspainanne (alemmalla terassilla). Asuinpaikan äärikoordinaatit ovat: p= 6956700-6956800, i= 3609580-3609760, z= 87-92. |
Luonti: 10.8.2006 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Jyrinlahti 4 |
Tyyppi: raaka-aineen hankintapaikat, louhokset |
Ajoitus: esihistoriallinen |
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6953735 I: 609574 |
Kuvaus: Kvartsilouhos sijaitsee Viinijärven Sätöslahden länsirannalla, Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka / kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympräristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. Jyrinlahden louhos liittynee kivikautiseen Jyrinlahti 3 ja varhaismetallikautiseen Jyrinlahti 1 -asuinpaikkoihin. |
Luonti: 10.8.2006 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Tutkimukset |
Petro Pesonen inventointi 2002 |
Huomautuksia: Asuinpaikkaa ei varsinaisesti tarkastettu inventoinnin yhteydessä, koska viimeisestä kaivauksesta on vain kaksi vuotta aikaa, eikä tilanne juuri ole alueella muuttunut miksikään. Aukko alkaa tosin kasvaa umpeen. Havaitsimme kuitenkin lisää kuoppia rantatörmillä vanhastaan tunnettujen kuoppien jatkeena Surminiemen tyven tienoilla sekä aivan alueen länsipäässä (ks. Liperi Jyrinlahti 2) |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2003 |
Petro Pesonen ja Taisto Karjalainen tarkastus 1996 |
Löydöt: KM 29547:1-17, KM 29548:1-19 |
Huomautuksia: KM 29547:1-17 (Jyrinlahti 1): Löydöt: saviastian paloja 210 kpl, palanutta savea 1 kpl, kuonaantunutta keramiikkaa 1 kpl, rautakuonaa ja siihen kiinni palanutta keramiikkaa ja rautaa 28 kpl, rautaa 15 kpl, jaspisiskos, kvartsia 25 kpl, asbestia 1 kpl, palanutta luuta 42 kpl. Kesällä 1996 aiemmin tunnetun peltoasuinpaikan yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Aiemmat löytökohdat ovat kangasta pari metriä alempana, 81-83 m mpy korkeudella, vanhan rantaterassin juurella. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, noin 84-85 m mpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännemmässä nousee terasseina harjanteeksi. Löytöjä kerättiin noin 120 metrin pituiselta vyöhykkeeltä lähellä rantatörmän reunaa, noin 10-20 metrin levyisellä kaistaleella. Irtaimien löytöjen lisäksi paikalla havaittiin kivilaakoja, mahdollisesti laakauunien jäänteitä. Uunilaakojen lisäksi aurausvaoissa oli palaneiden kivien keskittymiä. Kaikki löydetty keramiikka on Luukonsaaren keramiikkaa. KM 29548 (Jyrinlahti 3): kampakeramiikkaa, kiviesineen katkelma, piitä, kvartsia, koivutervaa, talkkia. Asuinpaikka sijaitsee Outokummun keskustasta noin 7 km itäkaakkoon, Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla, muinaisilla rantaterasseilla, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöydöt tehtiin metsäauratulta kankaalta 6., 11. ja 13.6.1996. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin kahdelta er terassilta, 90 ja 92 m mpy korkeudelta. Ylemmällä terassilla keramiikka oli pääasiassa kahtena keskittymänä, kummassakin yhden astian kappaleet hajallaan. Toisen keramiikkakeskittymän tuntumasta löydettiin käsihioin. Löytökohdissa ja muuallakin maa oli erittäin punaiseksi värjäytynyttä lika- ja palomaata. Alemmalla terassilla löydöt olivat suurimmaksi osaksi yhdessä kohtaa, mutta likamaata oli havaittavissa laajemminkin. Asuinpaikan pohjoisosassa, lähellä vanhaa hiekkakuoppaa, on mahdollinen asumuspainanne. Molemmilta terasseilta löydetty keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Petro Pesonen ja Oili Räihälä tarkastus 1994 |
Löydöt: KM 28400:1-18 |
Huomautuksia: Asuinpaikka löytyi Outokummun Pyttylammen kivikautisen asuinpaikan kartoituksen yhteydessä 14.9.1994. Paikka sijaitsee noin 7 km Outokummun keskustasta itäkaakkoon, Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla. Vuoden 1994 tarkastuksessa havaittiin kaksi löytöaluetta pellolla. Löydöt: saviastianpaloja (Luukonsaaren tyylin keramiikkaa, 16 kpl), kvartsi-iskoksia (33 kpl), piitä (1 kpl), palanutta luuta (15 kpl). |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Petro Pesonen ja Taisto Karjalainen tarkastus 1996 |
Löydöt: KM 29719:1-4, KM 29720:1-5 |
Huomautuksia: Ei tarkastuskertomusta. KM 29719:1-4 (Jyrinlahti 1): saviastian paloja (85 kpl), rautakuonaa ja siihen kiinni palanutta keramiikkaa (6 kpl), kvartsi-iskoksia (3 kpl), palanutta luuta 6 kpl. Kerätty samalta paikalta kuin KM 29547. KM 29720:1-5 (Jyrinlahti 3): kampakeramiikkaa, kiviesineen katkelma, piitä, kvartsia, koivutervaa, talkkia. Asuinpaikkalöydöt on poimittu metsäauratulta kankaalta 6., 11. ja 13.6.1996. Asuinpaikkalöytöjä kerättiin kahdelta eri terassilta, 90 ja 92 m mpy korkeudelta. Ylemmällä terassilla keramiikka oli pääasiassa kahtena keskittymänä, kummassakin yhden astian kappaleet hajallaan. Toisen keramiikkakeskittymän tuntumasta löydettiin käsihioin. Löytökohdissa ja muuallakin maa oli erittäin punaiseksi värjäytynyttä lika- ja palomaata. Alemmalla terassilla löydöt olivat suurimmaksi osaksi yhdessä kohtaa, mutta likamaata oli havaittavissa laajemminkin. Asuinpaikan pohjoisosassa, lähellä vanhaa hiekkakuoppaa, on mahdollinen asumuspainanne. Molemmilta terasseilta löydetty keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Petro Pesonen kaivaus 1998 |
Löydöt: KM 31057:1-342 |
Huomautuksia: Asuinpaikalla kaivettiin yhteensä 48 m². Kaivausalueella tutkittiin neljä kiinteää rakennetta: kaksi likamaakuoppaa ja kaksi tulisijaa. Toinen likamaakuopista oli reunustettu suurilla laakakivillä ja molemmat tulisijat olivat kivettyjä. Kaikista rakenteista saatiin ajoitukseen kelpaavia hiilinäytteitä. Löydöistä suurin osa oli keramiikkaa: Luukonsaaren ja Sirnihtan asbestikeramiikkaa, ST -keramiikkaa sekä huokoista keramiikkaa. Luukonsaaren keramiikka ja rautakuona liittyvät yhteen siten, että yhden astian sisäpintaan on palanut kiinni runsaasti rautakuonaa ja ulkopintaan on palanut kiinni hiekkaa. Mahdollisesti kyse onkin astian käyttämisestä kuonan erotukseen järvi- tai suomalmista. Nähtävästi kankaalla aiemmin havaitut kivilaa'at eivät sen sijaan liity raudanvalmistukseen. Muita löytöjä ovat mm. rastilla koristeltu kivi, kvartsiittipallot, palanut luu (myös luuesine), tuluspii, pii-iskokset, kvartsi ja asbesti. Muinaisjäännöksen laajuutta arvioitiin metsänäestysvaoista tehtyjen pintapoimintahavaintojen perusteella. Tällä perusteella asuin- ja raudanvalmistuspaikka ulottuu varsin laajalle alueelle Nauvunkankaan metsäautotien pohjoispuolella. Havaintoja löydöistä ja palaneista kivistä on ainakin 100 x 200 m kokoisella alueella. Tästä vielä länteen on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3) ja koko alueella on laaja pyyntikuoppajärjestelmä (Jyrinlahti 2). Radiohiiliajoitukset: KI-4441 2240 +- 35 BP likamaakuoppa 1 KI-4442 2510 +- 70 BP tulisija 1 Wk-6916 2370 +- 60 BP likamaakuoppa 1 Wk-6917 2889 +- 56 BP tulisija 2 |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.1.2003 |
Petro Pesonen kaivaus 2000 |
Löydöt: KM 32221:1-29, KM 32222:1-7 |
Huomautuksia: KM 32221:1-29 (Jyrinlahti 1). Vuoden 2000 kaivauksen päätavoite oli selvittää kuoppajäänteiden luonnetta (pyyntikuoppia, keittokuoppia, raudanpelkistyskuoppia vai tervahautoja?). Yhden kuoppajäänteen kohdalle avattiin 12 m2 laajuinen kaivausalue, joka kattoi puolet halkaisijaltaan 2 metrin kuopasta, josta saatiin dokumentoitua kuopan ristikkäisprofiilit. Kuoppa osoittautui 1,1 metrin syvyiseksi ja siinä oli erotettavissa ainakin kaksi tai kolme eri täyttö- tai käyttökerrosta. Ylemmän näistä muodosti tummanharmaan likamaan muodostama kerros 30-40 cm syvyydellä, joka saattaa edustaa viimeisimmän käyttökerran aikaista pohjaa. Tämän alapuolella, osittain puhtaan hiekan erottamana, 60-70 cm syvyydessä, on nokimaapatja, joka voisi olla aiempi kuopan pohja. Alin nokimaa- ja palaneen maan kerros kiertää kuopan reunoja pitkin siten, että sen pinta on 60 cm syvyydessä ja pohja 1,1 m syvyydessä. Kuoppa on ollut pohjaltaan ilmeisesti kuusikulmainen. Kuopan pohjalta otetun hiilinäytteen radiohiiliajoitus on 2480 +/- 50 BP, kalibroituna 762-520 BC (Wk-9163). Itse kuopasta ei tullut löytöjä, mutta muualta kaivausalueelta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja asbestia. Kuopan funktioista voidaan kaivausten perusteella sulkea pois tervahauta, raudanpelkistyskuoppa ja pyyntikuoppa. Kuopan radiohiiliajoitus on varhaismetallikautinen ja se liittyneekin Jyrinlahden Luukonsaari-keraamiseen asuinpaikkaan. Jyrinlahden keittokuopan lähimmät vastineet löytyvätkin nimenomaan Pohjanmaan rannikkoseudulta. Toistaiseksi muualta sisämaasta ei tunneta vastineita Jyrinlahden kuopalle, mutta kaivausten tärkeimpänä tuloksena voidaankin pitää sitä, että osa sisämaan pyyntikuopiksi tulkituista kuoppajäänteistä saattaa lähemmässä tarkastelussa vielä osoittautua keittokuopiksi. Jyrinlahden keittokuopan tarkempi käyttötarkoitus ei selvinnyt kaivauksissa, mutta esim. traaniöljyn valmistus on mahdollista, sillä v. 1998 kaivauksen luuaineiston joukossa oli mahdollisia hylkeenluita, mikä osoittaa myös Viinijärvessä olleen hylkeitä vielä varhaisella metallikaudella. KM 32222: 1-7 (Jyrinlahti 3): keramiikkaa. Liperin Jyrinlahden kampakeraamisella asuinpaikalla tehtiin pieni koekaivaus, jossa 1 m2 kokoisesta koeruudusta löydettiin lähes viisi kiloa tyypillistä kampakeramiikkaa, kaikki samasta astiasta. Tulos vahvistaa jo aiempia havaintoja paikalta, jonka mukaan kohteessa on kolme keramiikkakeskittymiä, joissa kussakin esiintyy vain yhtä astiaa. Muita asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei tullut esiin. Mahdollisesti Jyrinlahti 3 ei olekaan varsinainen asuinpaikka, vaan varasto. Asian selvittäminen olisi mahdollista hieman laajemmilla kaivaustutkimuksilla. |
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Taisto Karjalainen, Kreetta Lesell ja Sanna Kivimäki tarkastus 1998 |
Löydöt: KM 31058 |
Huomautuksia: Löydöt: keramiikkaa, poimittu metsänaurausvaoista Jyrinlahden kampakeraamisen asuinpaikan (Jyrinlahti 3) ylemmältä rantaterassilta. Karjalainen & al. tekivät kohteelle tutustumismatkan Outokummun Lintutornin asuinpaikan kaivauksen yhteydessä 28.5.1998. |
Luonti: 10.8.2006 Viimeisin muutos: 10.8.2006 |
Petro Pesonen tarkastus 1997 |
Löydöt: KM 30448:1-3 |
Huomautuksia: Löydöt: keramiikkaa, pii-iskos. Löydöt on poimittu samalta metsäaurausalueelta kuin aiemmatkin löydöt (Jyrinlahti 3). |
Luonti: 10.8.2006 |
Petro Pesonen tarkastus 2000 |
Löydöt: KM 32478 |
Huomautuksia: Löydöt: kvartsia 11 kpl (Jyrinlahti 4). Kvartsilouhos löytyi Jyrinlahti 2 -kuoppakohteen kaivausten yhteydessä 26.7.2000. Kvartsilouhos sijaitsee Nauvunkankaan pohjoispäässä, kankaan halki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka/kivikkoharjanteella, kankaan laidalla olevasta ladosta n. 200 m eteläkaakkoon, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on metsänaurauksen paljastamana ainakin kaksi isoa kvartsilohkaretta, jotka ovat tosin näkyneet maan pinnalle aina. Ympäristössä oli hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia, joista vain pieni osa otettiin näytteeksi.Muuten iskokset jätettiin tarkalleen löytöpaikalleen. Hieman ylempänä rinteessä oli vielä iso kivilohkare, josta oli irronnut/irrotettu kvartsikivi, joka löytyi alempaa rinteestä. Jyrinlahden louhos liittynee kivikautiseen asuinpaikkaan (Jyrinlahti 3) ja varhaisrautakautiseen asuinpaikkaan (Jyrinlahti 1). |
Luonti: 10.8.2006 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |