Joensuu
kiinteä muinaisjäännös
Kousanniemi Ollukkalan kalmisto	45500004
Tyyppi:	hautapaikat     ortodoksikalmistot
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Sijaintitieto on epätarkka.
Z/m.mpy alin: 95.00 Z/m.mpy ylin: 98.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6983477 I: 655420 YKJ P: 6986403 I: 3655653 ETRS89/WGS84 Lat: 62.94781514° Lon: 30.06374457° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 56.8689' Lon: 30° 3.8247' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 56' 52.1345" Lon: 30° 3' 49.4805"

Kuvaus

"Kousan niemessä" sijaitseva kalmisto mainitaan jo 1885 SMYA VII:ssa (Tirronen 1885:46). Kohde sijaitsee Pielisen Kousanlahden ja Kousanlammen välisellä niemellä olevalla pellolla, Kousanniemen talon itäpuolella, niemen koilliskärjessä. Myös kalmistoa vastapäätä olevan niemen rantapenkereessä saattaa olla hautoja. Kalmisto on mahdollisesti tuhoutunut pellon raivauksessa: pellosta raivatuissa kivikasoissa on näkyvissä luita. Alueella on myös tsasounaksi väitetyn rakennuksen kiviperustan jäännöksiä. Anja Sarvas on inventoinnin yhteydessä vuonna 1969 määrittänyt rakennuksen perustan ulkomitoiksi noin 20 x 9 m. Nykyisin paikalla on havaittavissa T-muotoinen kuvio, jonka ulkomitat ovat alle 10 m sivu. Kiveys on hajonnut ja näkyy heinälaikkuina. Paikalta on löydetty mm. (kaste?)risti, rautakuonaa, luita, rahoja, punasavikeramiikkaa ja kvartsi-iskos. Alueelta löydetyt rahat ovat: 2 ruotsalaista 1700-luvun alusta olevaa rahaa (toinen ollut riipuksena reiästä päätellen), 2 venäläistä 1 kopeekan kolikkoa 1700-luvun lopulta ja suomalainen pennin lantti vuodelta 1894. Aittovaaran kylä on muodostunut 1500-luvulla, ja 1600-luvun alussa sinne ilmestyi ensimmäinen luterilainen talo. 1700-luvun alussa kylässä oli kolme taloa, joista kaksi autioiksi merkittyä. Tämän jälkeen kylä sai uusia luterilaisia asukkaita. Enonkylä puolestaan on entisen Suur-Ilomantsin pitäjän pohjoisosan keskus, vuonna 1500 siellä oli kahdeksan taloa. Vuonna 1590 se kuului Lieksan kappeliin ja siellä oli kaksikymmentä taloa. Kolmen kylän taloista tiedetään sijainneen Kousanniemessä vielä 1600-luvun alussa. 1600-luvun alussa myös ensimmäiset luterilaiset muuttivat Enonkylään, ja vuosisadan puolivälissä kylässä oli jo selvä luterilaisenemmistö. 1700-luvun alkuun mennessä viimeisetkin ortodoksit olivat jättäneet kylän. (Björn 1991:111-112; Saloheimo 1971:53.)

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.5.2004

Tutkimukset

Risto Kupiainen & Martti Koponen & Hannu Poutiainen inventointi 1992

Löydöt: KM 28707:1-7 pronssiristi, kvartsia ym.

Huomautuksia: Muinaisjäännös löytyi Kousanniemen kaakkoiskärjestä hieta-hiekkapitoiselta peltolohkolta, joka on muinaista etelään päin loivasti viettävää rantaa. Artefaktit löytyivät Ollukkalan tilan päärakennuksen itäpuolelta. Löytöinä kvartsi-iskoksia ja -kaavin, palamatonta luuta, pronssiristi. Lisäksi paikalta on rahoja. Ollukkalan tilan vanhaemäntä Hilma Puhakka kertoi Heikki Sorjosen 1980-luvun alussa tarinoineen Kousaniemellä sijainneesta ortodoksikirkosta. Sorjonen oli lisäksi maininnut Kousanlammen ja Rukaveden välisen salmen toisella puolella löytyneen ihmisluita, nyt todettua muinaisjäännöstä vastapäätä; paikka oli tarkastettaessa koskematonta mäntykangasta.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.5.2004

Anja Sarvas inventointi 1969

Huomautuksia: Kalmisto on sijainnut Kousanniemen päärakennuksen ja Pielisen välisillä pelloilla, jossa aikanaan on kasvanut männikköä; aivan niemen kärjessä, järven rannalla on vielä jonkin verran puita jäljellä. Kousanniemen asukkaat kertoivat pelloista nousseen luita muokkaustöiden yhteydessä ja samoin he mainitsivat paikalta löytyneen puisen ristin, joka sittemmin oli joutunut hukkaan. Tsasouna taas oli sijainnut talosta noin 100 metrin päässä maantielle johtavan tien varressa. Paikalla on selvästi havaittavissa rakennuksen kiviperustan jäännökset, jotka jakaantuvat useihin neliömäisiin osiin. Perustan ulkomitat ovat noin 20 x 9 metriä. Sarvaan mukaan Tirrosen maininta Kaltimon Ihalan rannan kalmistosta voitaisiin liittää Kousanniemen kalmistoon.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.5.2004

Minna Ranta inventointi 1994

Löydöt: kuparin pala,luita,rautakuonaa,punasavikeramiikkaa

Huomautuksia: Kalmiston paikantaminen pelkästään silmin havainnoimalla on mahdotonta. Viime vuosina kivien nostamiseen käytetyt menetelmät ovat luultavasti melko tehokkaasti nostaneet ja levittäneet luita, koska niitä on kivikasoissa poimittavissa runsaasti. Paikan topografian, perimätiedon ja löytöjen perusteella voidaan silti päätellä, että vanha kalmiston paikka on niemen koilliskärjessä, loivasti itään viettävässä rinteessä. Kalmiston alueelta löytyi kvartsi-iskos, kaksi palaa rautakuonaa, lasitettu keramiikan pala, luita ja ihmisen päälakea sekä kuparipala. Ollukkalan talon väellä on pellosta vuosien saatossa nousseita rahoja 1700-1800 -luvuilta. Suuren kuperan rautakaunakappaleen löytänyt Sauvo Henttonen perunapellon koneellisesti kerätystä kivikasasta.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.7.2012

Petro Pesonen inventointi 2003

Löydöt: KM 34098: 1-3 kvartsi, luu, kuonaa

Huomautuksia: Tarkastin Koussanniemen Ollukkalan ortodoksikalmiston paikan ja kivikautisen asuinpaikan Enon inventoinnissa 8.9.2003. Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat nykyisellä heinäpellolla. Kalmistosta sinänsä ei ole siis mitään nähtävää paikalla. Tein havaintoja pellon reunoilla, josta löytyi kvartsi-iskos kohdasta p= 6986427, i= 3655686 sekä pala luuta ja rautakuonaa kohdasta p= 6986431, i= 3655663. Maaperä pellolla on hienoa hiekkaa. Paikalla ollutta mahdollista tsasounan jäännöstä en nähnyt, joskaan en sitä myöskään etsinyt.

Luonti: 25.5.2004 Viimeisin muutos: 25.5.2004

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: