Muonio
kiinteä muinaisjäännös
Kenttäranta	498010052
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	kivikautinen
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	GPS keskikoordinaatit
Z/m.mpy alin: 260.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7537578 I: 376159 YKJ P: 7540728 I: 3376282 ETRS89/WGS84 Lat: 67.92604293° Lon: 24.04612055° ETRS89/WGS84 Lat: 67° 55.5626' Lon: 24° 2.7672' ETRS89/WGS84 Lat: 67° 55' 33.7546" Lon: 24° 2' 46.0340"

Kuvaus

Keimiöniemi on pohjois-eteläsuuntainen, n. 2 km pitkä ja eteläosassa n. kilometrin levyinen niemi Jerisjärven pohjoisrannalla. Niemen eteläosassa maaperä on kivistä moreenia ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää. Kohde sijaitsee Keimiöniemen tilan pohjoispuolella, niemen eteläosan länsirannalla yhteensä yli 300 m matkalla. Paikalle johtaa useita polkuja Keimiöniemen keskiosassa kulkevalta hiekkatieltä. Maasto nousee loivasti Jerisjärvestä. Rannalle jää hiukan järven yläpuolella oleva n. 15-40 m leveä tasanne. Tasanteella kasvillisuus on tallaantunut ja muodostuu heinistä, sammaleista ja varvuista sekä muutamista koivuista. Tasanne on laajalti avointa pihamaata. Piha-alueita yhdistää hyvin tallaantunut polku. Kohde koostuu länsirannan 340 m pitkästä kalakentästä, jossa on rivissä 17 kalapirttiä tai -aittaa sekä kivikautisesta asuinpaikasta pirttirivin keskivaiheilla. Pirtit ovat eri ikäisiä ja edelleenkin käytössä. Niitä on korjailtu vuosien saatossa tarpeen mukaan ja tuhoutuneiden tilalle on rakennettu tai siirretty uusia pirttejä. Pirtit sijaitsevat neljässä 40-90 m pitkässä ryhmässä, joita erottaa muutaman kymmenen metrin väli. Rakennukset muodostavat 13 erillistä, eri tiloille kuuluvaa kenttää. Kenttäryhmät kuvastavat eri tilojen kesken jaettujen apajapaikkojen jakoa. Kalakentän käyttöhistoria ulottunee 1500-luvun puolelle, jolloin torniolaiset tulivat hyödyntämään Jerisjärven kalavesiä. Keimiöniemi sijaitsee lähellä Jerisjoen suuta, jonka kautta silloinen liikkuminen on tapahtunut. Verotietojen mukaan Jerisjärvi on kuulunut Ylitornion armassaarelaisten nautinta-alueeseen jo vuonna 1553. Yksikään Keimiöniemen nykyisistä rakennuksista ei ole säilynyt tuolta ajalta, sillä ilmeisesti vanhimmat pirtit poltettiin venäläisten toimesta vuonna 1592. Jotkut nykyisistä pirteistä lienevät ainakin osittain rakennettu jo 1600-1700-luvuilla. Vanhin Keimiöniemellä olleista kalapirteistä on tiettävästi ollut sen itärannan Hurulanniemessä sijainnut Hurulan pirtti, joka tuhoutui 1991 ilkivallan seurauksena. Hurulan pirtin oletettu rakennusvuosi oli 1608. Venevalkaman kaivannosta, kenttärannan puolenvälin tienoilta löytyi 1995 pohjalainen kirves, jonka yksityishenkilö luovutti Kansallismuseon kokoelmiin (KM 29492:1). 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi löytöpaikalla vielä muutamia kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kenttärannan pohjoisosasta löytyi vielä yksi mahdollinen kvartsiydin. 2004 inventoinnissa löytyi kivikirveen löytöpaikan läheisyydestä useita kvartsi-iskoksia sekä liesimäinen palaneiden kivien keskittymä. Löydöt jätettiin paikoilleen maahan. Paikalla todettiin löytöjen levinnän perusteella olevan vähintään n. 35 x 15 m laaja kivikautinen asuinpaikka. Kenttäranta on erittäin näyttävä muinaisjäännöskohde, jonka käyttö- ja asutushistoria ulottuu kivikaudelta tähän päivään. Koko Keimiöniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi.

Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 11.4.2022

Tutkimukset

Markku Torvinen tarkastus 1983

Löydöt: ei löytöjä

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.1.1997

Hilkka Oksala inventointi 1995

Löydöt: KM 29492:1-4 kivikirves ja kvartseja

Luonti: 13.11.2006

Antti Krapu inventointi 2004

Huomautuksia: Paikalta löytyi useita kvartsi-iskoksia sekä lieden jäännökset, jotka jätettiin paikoilleen.

Luonti: 13.11.2006

Jouni Taivainen tarkastus 2019

Huomautuksia: Kohde tarkastettiin 27.8.2019. Kohde ennallaan.

Luonti: 3.9.2019 Viimeisin muutos: 31.1.2022

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Muonio Veturi Tutkimuskertomus yleiskaava-alueen arkeologisesta inventoinnista 2004; Inventointi; 2004    Muonio. Arkeologinen inventointi 18.4.1995 - 17.2.1996.; Inventointi; 1995-1996   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM29492:1-3 Asuinpaikkalöytöjä Kenttäranta

kopioi linkki tälle sivulle: