Kohde sijaitsee Maalahden lounaisosassa Bjurnäs-Viitala maantien varrella, noin 200 m tieltä länteen, Brännskogen nimisellä paikoin louhikkoisella hiekkaisella moreeniharjanteella. Alue on mäntykangasta.
Miettisen aiempi kuvaus kohteesta kuuluu seuraavasti: ”Laakean mäkimaan korkein kohta on 26,3 m mpy ja sillä on pienialainen nyt osaksi kasvillisuuden peittämä luonnonkivikko ja siitä 200-300 m koilliseen on isompi luonnonkivikko. Pienemmän kivikon reunassa on pyöreä, kooltaan 7 x 8 m pinnalta kivetön alue, jonka keskellä on 1,5 x 2 m matala painanne. Kysymyksessä on ilmeinen asumuksenpohja, josta osa tutkittiin 1975-1976. Löytöinä paikalta on varhaisen metallikauden Morby-tyypin keramiikkaa. Punaruskeaksi värjäytyneessä kulttuurimaassa runsaasti hiiltä, palomaata ja palaneita ja rapautuneita kiviä.
Mäellä asumuspainanteen lounais- ja kaakkoispuolella on yli 90 erikokoista kiviröykkiötä, joista tutkittiin kaikkiaan neljä vuosina 1976 ja 1978. Röykkiöt olivat löydöttömiä, mutta osassa oli todettavissa rakenteita.”
Vuoden 2008 inventoinnissa asumuspainannetta ei onnistuttu paikallistamaan. Mäen päällä olevat kivikasat eivät vaikuttaneet röykkiöiltä vaan hiekanotossa syntyneiltä, joukossa voi tosin olla hautaröykkiöitäkin, mutta niitä on mahdoton erottaa joukosta ainakaan tarkemmin tutkimatta. Aiemmat löydöt kuitenkin todistavat, että alueella on ainakin asuinpaikka. Kohde vaatisi tarkkuusinventoinnin tarkkojen rajojen löytämiseksi.
Peter Holmbladin tarkastus 2009:
Pienien röykkiöiden muodostaman suuren ryhmän lisäksi Holmblad löysi Miettisen tutkiman asuinpaikka-/toimintakohteen. Viimeksi mainittu erottui lähinnä banaanin muotoisena palokivikumpuna tai vallina. Tätä rakennetta Holmblad vertaa lähinnä suuriin keittokuoppiin. Palokivien ja nokimaan muodostama korkea valli ei sovi muinaisen saariston kodanpohjalle tai vastaavalle, mutta suurista keittokuopista se ei eroaisi kovinkaan paljon.
Vuoden 2013 inventointi kohdistettiin muinaisjäännösalueen ja suunnitellun voimajohtolinjauksen väliselle alueelle. Inventoinnissa paikannettiin lisää röykkiöitä aiemmin rajatun muinaisjäännösalueen eteläpuolelta ja johtolinjauksen tuntumasta yksi peltoaita läheltä nykyisiä viljelyksiä.
Osa kartoitetuista röykkiöistä on kompakteja, osa epämääräisempiä. Kankaan kaakkoisreunalla toisen peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla on joitakin kuoppia, kivistä koostuvia vallimaisia ja röykkiömäisiä muodostelmia ja niiden välissä tasaisempia alueita. Joidenkin kuoppien epäsäännöllisen muodon ja jyrkkien reunojen perusteella paikalta on otettu lähihistoriassa maa-aineksia, myös osa röykkiömäisistä kivikasoista on selvästi resenttejä. Muinaisjäännösalueen kohdekoordinaattien paikkeilla on sijainnut vuoden 1970 peruskartan mukaan kolmiomittaustorni, ja voi olla, että jokunen alueen muodostelma liittyisi siihenkin. Vuoden 1974 inventointiraportissa mainitaan, että röykkiöitä on kaiveltu mahdollisesti jo vuosisadan alussa ja tämän jälkeenkin. |