Kohde sijaitsee Pakkasharjun kaakkoispuolella ja Heinniemen itäpuolella olevassa pienessä hiekkakumpareessa. Kumpareen laen alue on noin 80 metriä m. p. y. Sen kokonaispinta-ala on noin 30 x 40 metriä. Asuinpaikka liittyy luonnollisesti Heinniemi a (30) asuinpaikkaan, joka on noin 120 metriä kohteesta länsiluoteeseen. Näitä ei ole syytä erottaa erillisiksi kohteiksi huolimatta siitä, että niitä yhdistävä kapea kannas onkin ollut jonkin verran vedenpinnan alapuolella oleva matalikko. Heinniemen koko kivikautinen asuinpaikka on jokseenkin hyvin säilynyt. Lisäksi se on maisemallisesti erikoinen ja mielenkiintoinen. Tämän vuoksi kohde tulee ehdottomasti säilyttää kokonaan rakentamattomana. Suojeltavan alueen laajuus on noin 300 x 70 metriä.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä kumpareen laelle, lounaispuolelle tehdyistä koekuopista ja kumpareen lounaislaidalla taisteluhaudan eteläpuolitse kulkevan polun pinnasta löytyi asbestikeramiikkaa ja kvartsia. Vuoden 1990 lisätutkimuksissa Heinniemen koillispään asuinpaikalta otettiin 8 kairaseulontanäytettä, jotka kaikki osoittautuivat positiivisiksi. Alueelta löytyi kvartsia, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Luonti: 1.11.2002 Viimeisin muutos: 6.8.2020
Tutkimukset
Panu Nykänen tarkastus 1997
Löydöt: KM 30709
Huomautuksia: Heinniemen myöhäiskivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 4 metriä korkealla rantatöyräällä hiekkaisen niemenkärjen kaakkoisrannalla. Rantatöyrään päällä, asuinpaikan läpi kulkee polku. Paikka on runsaslöytöinen. Polun vierestä vähitellen rantaa kohti sortuva penkere paljastaa jatkuvasti kvartsia. Käynnin aikana poimittiin talteen järveen valumassa olevat kvartsit.
KM 30709 Kvartsi-iskoksia, 8 kpl, 17 g
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002
Anne Vikkula koekaivaus 1990
Löydöt: KM 26805: 1-184
Huomautuksia: 1.7-16.8 1990 välisenä aikana Punkaharjun alueella tutkittiin muutamia kivikautisia asuinpaikkoja, yksi näistä oli Heinniemi. Koillismäellä turve oli ohut ja puuttui polkujen ja juoksuhautojen vuoksi paikoin kokonaan. Huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin 5 senttimetriä ja rikastumiskerroksen noin 20 senttimetriä. Likamaata todettiin vain kahdessa läntisimmässä kairanäytteessä sotavarustuksien lähettyvillä, joihin se kuitenkaan ei näytä Vikkulan mukaan liittyvän.
KM 26805: 1-184 Keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, pii-iskos, kivilaji-iskos, asbestia ja siimanpaino
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002
Timo Sepänmaa inventointi 1989
Löydöt: KM 24779: 1-3
Huomautuksia: Inventoinnin yhteydessä kumpareen laelle, lounaislaitaan tehdyistä koekuopista löytyi asbestikeramiikkaa ja kvartsia. Näiden lisäksi kumpareen lounaislaidalla juoksuhaudan eteläpuolitse kulkevan polun pinnasta poimittiin talteen asuinpaikkalöytöjä. Asuinpaikan koillispuolella, kumpareen ja Pakkasharjun välisessä katveessa on suurista kivistä koottu panssarieste. Maaperä on hiekkaa. Kumpareen laen alue on noin 80 metriä m.p.y. Taisteluhaudoista huolimatta maasto on ehjää.
KM 24779: 1 Saviastianpaloja, 2 kpl, sekoite: asbesti ja kiille, ei koristelua
KM 24779: 2 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl
KM 24779: 3 Kvartsi-iskoksia, 3 kpl
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 18.11.2002
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.