Pyhäntä
kiinteä muinaisjäännös
Perioja	630040007
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	kivikautinen
Paikkatieto- selite:	Aiemman talon sijaan koordinaatti osoittaa 2000-luvun löytöaluetta pellon alaosassa
Z/m.mpy alin: 125.00 Z/m.mpy ylin: 128.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7107645 I: 466346 YKJ P: 7110622 I: 3466504 ETRS89/WGS84 Lat: 64.09376335° Lon: 26.30962572° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 5.6258' Lon: 26° 18.5775' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 5' 37.5481" Lon: 26° 18' 34.6526"

Kuvaus

Pyhännänjärven etelärannalla, Periojan (Pero-ojan, Tammapuron) varrella sijaitsevasta Periojan talosta on Kansallismuseon kokoelmiin saatu kaksi reikäkiveä(KM 2477:86-87). Niiden löytöpaikaksi on ilmoitettu Pössärinniemi. Tämän nimistä niemeä ei enää paikkakuntalaisten keskuudessa tunnettu vuoden 1996 inventoinnin aikaan, eikä näiden alueiden tarkastus ja suoritettu kysely ei tuottanut tulosta. Vuonna 2013 saadun tiedon mukaan löytöpaikka voi olla noin 120-140 m talon itäpuolella olevan pellon alakulma Tammapurton länsipuolella. Pintapuolisessa tarkastuksessa kynnöksessä ei kuitenkaan havaittu merkkejä asuinpaikasta, eikä uusista löydöistä ollut tietoa. Vuoden 2017 inventoinnissa arvioitiin, että Periojan reikäkiven (-kivien) löytöpaikka voisi sijaita nykyisellä Kirkkoniemellä, jonka aiempi nimi oli Pessarinniemi, vuoden 1779 isojakokartalla kirjoitusmuodossa Pessarin Niemi. Nykyisin ojitusten takia hieman kuivahtaneen Periojan suun arvioitiin myös jo esihistoriallisella ajalla voineen olla kalastuspaikkana, eivätkä esinelöydöt sen lähistöltä olisi yllättäviä. Kuitenkin on Kansallismuseoon vuonna 2005 saatu kyntötöissä 2003 ja 2004 löytyneet kourutaltta sekä kiviesineen teelmä (KM 35504:1-2) sekä vielä perunannostossa 2013 löytynyt kivikirves (KM 39549), jotka löytietojen mukaan ovat maakunnallisesti arvokkaan Periojan talon ja puron puolivälistä, pellon kohdalla kulkevan tilanrajan itäpuoleisen Mullikon tilan puolelta (630-402-40-9). Paikalla oli havaittu myös palanutta kiveä. Näiden tietojen perusteella on varsin mahdollista, että tällä melko matalalla ja savisella alueella on kivikautinen asuinpaikka, ja myös 1800-luvulla Periojan talosta saatu reikäkivipari olisi tältä alueelta peräisin.

Luonti: 18.12.2001 Viimeisin muutos: 20.2.2019

Tutkimukset

Mika Sarkkinen inventointi 1996

Huomautuksia: Pyhännän kirkosta noin 1 km lounaaseen, Pyhännänjärven etelärannalla Periojan varrella sijaitsee Periojan talo, josta on KM:n kokoelmiin saatu reikäkivi. Löytöpaikaksi on ilmoitettu Pössärinniemi. Tämän nimistä niemeä ei enää paikkakuntalaisten keskuudessa tunnettu. Mahdollisesti kyseessä on niementapainen Periojan suupuoli talosta noin 200 metriä koilliseen, tosin edellyttäen, että löytö tehty ko. talon mailta. Periojan talo on kesäkäytössä ja inventoinnin aikana se oli tyhjillään. Talon ja järven välistä kulkee Periojan tie, jonka varrella on muutamia uusia omakotitaloja. Näiden alueen tarkastus ja suoritettu kysely ei tuottanut tulosta. Kohde tarkastettu: 18.9.1996

Luonti: 29.3.2007

Kaarlo Katiskoski tarkastus 2013

Löydöt: -

Huomautuksia: Pyhännän muiden kohteiden (Leiviskänkangas, Tammapuro ja Tuliniemi) yhteydessä 30.5.2013.

Luonti: 14.1.2014 Viimeisin muutos: 14.1.2014

Jaana Itäpalo inventointi 2017

Löydöt: -

Huomautuksia: Pyhäntä 2017. Pyhännän keskustan osayleiskaavan arkeologinen inventointi

Luonti: 7.2.2018

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/34/05.04.01.00/2018 PYHÄNTÄ keskustan inventointi 2017. Tutkimusraportti.   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Pyhäntä. Inventointi 1996.; Inventointi; 1996   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM35504:1-2 Kiviesineitä Perioja    KM39549:1 Kivikirves Perioja

kopioi linkki tälle sivulle: