 |
| Mikkeli |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Astuvansalmi |
696010003 |
| Tyyppi: | taide, muistomerkit kalliomaalaukset |
| Ajoitus: | kivikautinen, neoliittinen |
| Ajoitus: | pronssikautinen |
| Ajoitus: | varhaismetallikautinen |
|
Z/m.mpy alin: 80.00
Z/m.mpy ylin: 85.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6812382 I: 529018 YKJ P: 6815240 I: 3529200 ETRS89/WGS84 Lat: 61.44415410° Lon: 27.54413609° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 26.6492' Lon: 27° 32.6482' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 26' 38.9548" Lon: 27° 32' 38.8899" |
| Kuvaus |
| Astuvansalmen kalliomaalaus sijaitsee Yöveden rannalla jyrkästi kohoavassa kallioseinämässä. Maalauskenttä on pituudeltaan 16,5 metriä ja korkeudeltaan noin 5,5 metriä. Se on maamme suurin ja laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta. Seinämästä on tunnistettu yli 80 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, hirvi-, vene- sekä kämmen- ja tassunjälkikuvioita.
Kalliomaalauksen alapuolella olevalta terassilta on löydetty kaksi nuolenkärjen katkelmaa. Liuskenuolenkärjen katkelma (KM 17636:1) ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin lopulle ja kvartsinen, tasakantainen nuolenkärjen katkelma (KM 17363:2) pronssikaudelle. Vuosina 1988, 1990–92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1–2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua. Astuvansalmen kalliomaalaus ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Maankohoamisen seurauksena Saimaan vesistöaltaalla on ollut kaikkiaan kolme eri lasku-uomaa. Ennen viimeisimmän uoman eli Vuoksen puhkeamista (noin 4000 eKr.) vain kaikkein ylimpänä olevien maalauskuvioiden kohta on voinut olla veden pinnan yläpuolella. Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski nopeasti noin 2,5 metriä. Noin tuhannen vuoden kuluttua Vuoksen puhkeamisesta kalliomaalauksen alla oleva terassi paljastui veden alta. Astuvansalmen kalliomaalauksen kuviot ajoittuvat siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan, noin 4000–2200 eKr. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| Luonti: 8.12.1997 Viimeisin muutos: 24.5.2017 |
| Alakohteet |
| Meripihkariipukset |
| Tyyppi: löytöpaikat |
| Ajoitus: kivikautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6812357 I: 528985 |
| Kuvaus: Vuosina 1988, 1990-92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1-2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua. |
| Luonti: 9.1.2014 Viimeisin muutos: 9.1.2014 |
| Tutkimukset |
| Pekka Sarvas ja Jussi-Pekka Taavitsainen tarkastus 1975 |
| Huomautuksia: Maalausryhmän O dokumentointi, kertomus ja kuvat luovutettu arkistoon vuonna 1977. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.1998 |
| Juhani Grönhagen kaivaus 1992 |
| Löydöt: KM 27146 |
| Huomautuksia: Vedenalainen sukellustutkimus KM 27146 Meripihkaesine. Valmistettu korkealuokkaisesta, kellertävästä ja läpikuultavasta meripihkasta, joka mahdollisesti esittää karhunpäätä. sen pituus on 34 mm, korkeus 18 mm ja leveys 11 mm. Pään vasen sivu on huolellisesti tasaiseksi hiottu ja työstössä on käytetty hyväksi meripihkapalan luonnollista muotoa. Kulmakaaren alla erottuu heikko painauma, joka voi esittää silmää. Leuan takaosassa erottuu painauma, joka näyttää tehdyltä. Pään niskaosa on lohjennut pois ja lohkeaman yläosassa erottuu poratun reiän reunus. Pään oikeaa sivua on työstetty vasenta puolta enemmän. Tylpän kuonon sieraimen sivu on voimakkaasti muotoiltu. Posken alaosassa erottuu selvä painauma, silmän painauma on sitä vastoin tuskin havaittavissa, mutta näkyy työstöjälkenä mikroskoopissa. Leuan takaosasta taaksepäin jatkuneessa kapeassa harjanteessa on ollut läpiporattu reikä. Esine on löytynyt kalliomaalauksen edustalta, vedenalaiselta kaivausalueelta, yli 11 m:n syvyydestä ja noin 60 cm syvältä mudasta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.1998 |
| Juhani Grönhagen kaivaus 1988 |
| Huomautuksia: Vedenalainen kaivaus. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.1.2014 |
| Pekka Sarvas kaivaus 1968 |
| Löydöt: KM 17636:1-2 |
| Huomautuksia: Ei kaivauskertomusta Nro 1: Nuolenkärki, muoto pitkä ja kapea, kanta kapenee "ruotomaiseksi". Kiviaines harmaata liusketta. Koko: 76 x 12 x 3 mm. Esine on löydetty kalliomaalauksen alla olevalta terassilta maalauksen läntisimmän kuvan kohdalta kallion tyvestä noin 15 cm päästä heti turpeen alta. Nro 2: Nuolenkärki, tasakantainen, kvartsia. Koko: 27 x 17 x 6 mm. Kärkiosa on katkennut. Esine on löydetty kalliomaaluksen alla olevalta terassilta maalauksen keskiosan (maalausalue F) kohdalta, kallion tyvestä noin 10 cm päästä kivien muodostamasta kolosta, noin 15 cm syvyydestä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.1998 |
| Pekka Sarvas tarkastus 1969 |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.1998 |
| Juhani Grönhagen kaivaus 1990 |
| Löydöt: KM 25771 |
| Huomautuksia: Sukellustutkimus kalliomaalauksen edustalla. Riipus löytyi kalliomaalauksen edustan vedenalaisen kaivausalueen syvimmätlä kohdalta, avokallion juurelta lähes 9 metrin syvyydeltä. Esine löytyi tarkastettaessa kaivausvälineenä käytetyn mammuttipumpun siivilää. KM 25771 Meripihkariipus, johon on kuvattuna litteälle sivulle ihmisen kasvot, joissa erottuvat kulmakaaret, nenä, suu ja leuka. Kaulaosassa on lieriömäinen, pieni reikä. Korun mitat ovat 25 x 14 x 9 mm. Meripihka on väriltään hunajanruskeaa. Esineen pinnassa on vähäisiä kulumisjälkiä. Nenässä on kuitenkin tuore lohkeama, joka on saatttanut syntyä pumppausvaiheessa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.1998 |
| Juhani Grönhagen kaivaus 1991 |
| Löydöt: KM 26331:1-5 |
| Huomautuksia: Vedenalainen sukellustutkimus KM 26331:1 Meripihkariipus, joka esittää ihmiskasvoja. Muodoltaan pitkulainen, kiilamainen ja halkaisijaltaan kolmiomainen. Kummatkin sivut on hiottu tasaisiksi ja palan terävään kulmaan on muotoiltu ihmishahmoinen kuva, jossa erottuu kulmakaarien alla olevat silmäkulmat, nenä, huulet, suu, leuka ja vasemmalla puolella silmäkuoppien tasalla C-muotoinen syvynnys (mahdollisesti korva). Kaulassa on oikealla puolella niskaa osoittava uurros. Heti leukakuopan alapuolella on kaulan läpi niskaan ulottuva reikä, joka on kasvopuolelta kulunut väljäksi. Reiän alapuolella on mahdollisesti jälkiä aiemmista rei'istä. Meripihka on hieman sienimäistä, pinnaltaan sokerimaista ja hauraan tuntuista. Meripihka on laadultaan sameampaa kuin Astuvansalmen muissa meripihkalöydöissä (KM 25771, 26331:2, 27146). Esineen koko: 32 x 12 x 13,7 mm. KM 26331:2 Meripihkariipus. Kahteen osaan haljennut, liimattu museossa. Esittää ihmiskasvoja; korusta puuttuu takaraivo ja niskaosa. Esineen korkeus on 16,2 mm ja leveys 5,5 mm. Käytetty meripihka on laadultaan korkealuokkaista ja läpikuultavaa. Alunperin pisaramainen, hiukan vinoneliön muotoinen litteä meripihkapala on huolella hiottu ja neliön kulmaukseen on kahdelle sivulle ja reunaan työstetty silmäkuopat, nenä ja suu. Puuttuvassa niska- ja kaulaosassa on todennäköisesti ollut porattu poikittainen ripustus- tai kiinnitysreikä. Vasemmalla puolella pienoisveistoksen posken kohdalla meripihkamateriaalissa on luonnollinen, melko syvä halkeama, jossa mikroskooppitutkimuksissa havaittiin vaaleaa, kellertäväsävyistä materiaalia. Meripihkassa on lisäksi jäänteitä punaisesta väristä, joka voi olla punamultaaa tai luonnollista järven pohjakerrostumista peräisin olevaa rautaoksidia. KM 26331:3 Hiekkakiviesine, pään muotoinen, sivuilta hieman litteä ja siinä on selvä "kaulus". Esineen koko: 42 x 32 x 39 mm. KM 26331:4 Palanen luuta, pahoin vaurioitunut. Palan on määrittänyt tri Ebba During (Osteologiska Forskningslaboratoriet, Tukholma). Luu kuuluu nisäkkäälle, mutta ei ole ihmisen luuta. KM 26331:5 Palanen sarvea. Toisessa päässä on havaittavissa työstön merkkejä. Pala on peuran sarvea (määritys Stella From). Kalloon kiinnittyvästä päästä, eli sarven palasen pyöreästä päästä voi nähdä, että sarvi on eläimen itsensä pudottama. Sarven pala on pituudeltaan 10 cm. Löydöt KM 26331:1-5 on löydetty kalliomaalauksen edustan vedenalaiselta kaivausalueelta; nrot 1-2 ja 4-5 aiemman löydön (KM 25771) löytöpaikan ympärille laajennetulta alueelta ja löytö nro 3 aivan rantaviivan tuntumasta, noin 1,5 m syvyydeltä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.1.1998 |
| Heino Vänskä kasvillisuuskartoitus 2001 |
| Huomautuksia: Jäkäläkartoitus |
| Luonti: 5.2.2010 |
| Ismo Luukkonen ei määritelty 2001 |
| Huomautuksia: Valokuvausdokumentointi |
| Luonti: 5.2.2010 |
| Helena Taskinen tarkastus 2018 |
| Huomautuksia: Ei raporttia. Ks. seurantatiedot. |
| Luonti: 3.12.2019 |
| Martti Koponen tarkastus 2019 |
| Huomautuksia: Ei raporttia. Ks. seurantatiedot. |
| Luonti: 3.12.2019 |
| Juhani Grönhagen kaivaus 1993 |
| Luonti: 21.6.2023 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Astuvansalmen kalliomaalaus, Koekaivaus 1992 Leena Lehtinen