 |
| Sysmä |
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Supittu |
781010001 |
| Tyyppi: | asuinpaikat |
| Tyyppi: | kultti- ja tarinapaikat kuppikivet |
| Tyyppi: | hautapaikat hautaröykkiöt |
| Ajoitus: | rautakautinen, merovingiaika |
| Ajoitus: | kivikautinen |
| Paikkatieto- selite: |
keskikoordinaatit |
|
Z/m.mpy alin: 85.00
Z/m.mpy ylin: 90.00 |
|
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6801256 I: 423751 YKJ P: 6804110 I: 3423891 ETRS89/WGS84 Lat: 61.33788838° Lon: 25.57498217° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 20.2733' Lon: 25° 34.4989' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 20' 16.3982" Lon: 25° 34' 29.9358" |
| Kuvaus |
| Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa. Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista. Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm). Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 9.4.2021 |
| Alakohteet |
| KM 5609:1 |
| Tyyppi: löytöpaikat |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6801260 I: 423775 |
| Kuvaus: Paikalta on löytynyt miekka KM 5609:1. Löytöluettelon mukaan: "Kaksiteräinen rautamiekka, jossa kummallakin lappeella tuntuva veriura. 885 x 44 mm." Esineen on toimittanut koulunjohtaja Eero Salo Lahdesta vuonna 1910. Se on löytynyt Supitun torpan pellosta peltoa muokattaessa vuonna 1909. Löytöpaikan voi varsin tarkasti (alle 10 m tarkkuudella) määrittää Hackmanin vuoden kaivauskertomuksen tekstin ja yleiskartan perusteella. Hackman on selvittänyt, että miekka on löytynyt pellonkulmauksesta ("åkerhörn"), jonka itäpuolella on yleiskarttaan kirjaimella "A" merkitty suuri kivi ja länsipuolella kumpareella Hackmanin vuonna 1919 tutkima kalmisto. Yleiskartassa pellonkulmaus pistää kiven ja kalmiston välistä lounaaseen siten, että sen sivut ovat noin 15 m pitkät ja kärki muodoltaan likimain suorakulmainen. Iso kivi ja kalmisto kumpareella ovat yhä näkyvissä maastossa. Yleiskartassa niiden väliin piirretty pellonkulmaus on nyt (2020) metsittynyt, mutta raivatun pellon reuna on metsässä (ja itse asiassa myös vinovalovarjosteessa) näkyvissä samanmuotoisena kuin vuoden 1919 yleiskartassa. Löytöpaikan koordinaatit on mitattu pellonkulmauksen keskeltä. |
| Luonti: 8.4.2021 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Supittu 1 |
| Tyyppi: hautapaikat, hautaröykkiöt |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6801263 I: 423761 |
| Kuvaus: Mäen laella oleva kalmisto, jota Hackman tutki kaivauksin vuosina 1919 (löydöt KM 7591:1-53) ja 1920 (löydöt KM 7732:1-33). Vuoden 1919 kaivausala oli noin 3 m x 3 m. Vuonna 1920 tätä laajennettiin länteen ja pohjoiseen noin 16 neliömetriä. Lisäksi kaivettiin noin kahden neliömetrin koealue siitä pohjoisluoteeseen siten, että väliin jäi noin metrin levyinen kaivamaton kaistale. Aluksi Hackman arvioi, että paikalla oli noin 5 m pitkä ja 3,5 m leveä hyvin matala, maansekainen röykkiö. Kaivausten edetessä sen länsi- ja pohjoispuolilta tuli esiin useita erillisiä kiveyksiä ja mahdollisesti hautauksia. Kaivaus ei kattanut koko kalmistoa. Löydöt merovingiaikaisia. Kalmisto erottuu edelleen (2020) kivisenä alueena kumpareen metsää kasvavalla laella. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Supittu 2 |
| Tyyppi: kultti- ja tarinapaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6801233 I: 423723 |
| Kuvaus: Kuppikivi havaittiin vuoden 2004 täydennysinventoinnissa (inventointikertomus, s. 2): "Kivi, jossa on kolme kuppia, on vanhan kylätien eteläpuolella, metrin päässä tien reunasta. Kivi on laakea, kaksiosainen (halkeama keskellä) ja muistuttaa muodoltaan sydäntä. Kivilaji on voimakkaasti suuntautunutta ja jonkin verran rapautuvaa. Kivi on halkaisijaltaan 2,7 x 2,7 mja korkeudeltaan 0,8 m. Kupit ovat kiven korkeimmalla kohdalla sen läntisessä puoliskossa. Löydettäessä ne olivat kokonaan sammalen alla. Jokseenkin säännöllisen pyöreät ja saman kokoiset kupit ovat peräkkäin pohjoiseteläsuunnassa 10 cm ja 9,5 cm välein, kuppien halkaisijat ovat 8 x 9 cm ja 9 x 9 cm, syvyys 1,5-2 cm. Muodon ja sijainnin perusteella kupit ovat ihmisen tekemiä, mutta ilmeisesti jonkin verran rapautuneita." Tarkastuksessa vuonna 2020 kiven todettiin olevan kuvauksen mukainen ja kunnossa. |
| Luonti: 12.8.2008 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Supittu 3 |
| Tyyppi: asuinpaikat |
| Ajoitus: rautakautinen |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6801245 I: 423783 |
| Kuvaus: Mäen laella olevasta kalmistosta (Supittu 1) 25 m kaakkoon, hieman matalammalla tilustien vieressä, ladon itäpuolella on ollut Hackmanin vuonna 1920 tutkima matala, maansekainen röykkiö, kooltaan 5 x 4 m. Röykkiöstä on valokuva vuoden 1920 kaivauskertomuksessa, ja se on merkitty Hackmanin vuoden 1919 kaivausten yleiskarttaan nimellä röykkiö b. Löydöt KM 7732:34-41 ovat lähinnä saviastianpaloja ja kuonaa, ei mitään hautaukseen viittaavaa. Hackmanin mukaan paikalta saattaisi laajemmissa tutkimuksissa paljastua asumuksenpohjia. Paikalla on nykyisinkin (2020) kiviröykkiöitä ja lähempänä ladon itäpäätä myös kuoppia, jotka kuitenkin saattavat olla Hackmanin kaivausten jälkeiseltä ajalta. Vuoden 1999 inventoinnissa erityisesti röykkiöiden lähistön pellossa havaittiin punertavaa maata ja jonkin verran kuonaa ja kvartsia. Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä löydettiin asuinpaikka, josta löytyi mm. rautakautista keramiikkaa. Asuinpaikan sijainti on inventointikertomuksessa ilmoitettu koordinaattivälinä p 6804 06-12, i 3423 90-98, mikä vastaa koordinaattiväliä P 6801206 - 6801266 I 423761 - 423841. Inventointikertomuksen karttaliitteessä kohdetta ei ole tarkasti rajattu. Koordinaattivälin mukainen alue on sisällytetty muinaisjäännösrajaukseen. Alakohteen koordinaatteina on ilmoitettu Hackmanin kaivaman röykkiön (röykkiö b) koordinaatit vuoden 1919 yleiskartan mukaan. |
| Luonti: 12.8.2008 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Supittu 4 |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, viljelyröykkiöt |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6801212 I: 423703 |
| Kuvaus: Inventointikertomus 2004 (s. 2): "Inventoinnissa havaittiin epämääräinen kiviröykkiö kuppikivestä 25 m lounaaseen. Siinä on kiviä noin 5 x 5 m alalla. Päälle on selvästi kasattu kiviä pellosta, mutta alla saattaa olla röykkiö, jonka luonteesta ja iästä ei tosin saatu mitään selvää viitettä. Kairauksessa röykkiön vierestä tuli selvä humuksen ja noensekainen kulttuurikerros 40 cm. Röykkiön kohta kasvaa tiheää pensasta ja vadelmaa. Siitä on nykyisen pellon reunaan 15 m." |
| Luonti: 9.4.2021 |
| Supittu 5 |
| Tyyppi: työ- ja valmistuspaikat, viljelyröykkiöt |
| Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6801198 I: 423785 |
| Kuvaus: Inventointikertomus 2004 (s. 2): "Toinen röykkiö havaittiin peltolohkon keskellä olevassa pienessä saarekkeessa. Päällimmäisenä on selvä peltoröykkiö (3 x 3 m), jonka alla suurempi, kiven ja maansekainen röykkiö (6 x 9 m). Kairauksissa röykkiön ympäriltä todettiin 45 cm paksuinen humuksen ja noen sekainen kulttuurikerros, jonka alta tuli myös rapautunutta kiveä. Röykkiö sijaitsee ladon kaakkoisnurkasta 39 m kaakkoon." |
| Luonti: 9.4.2021 |
| Tutkimukset |
| Sirkka-Liisa Seppälä inventointi 1999 |
| Huomautuksia: Inventoinnissa 12.10.99. tarkastettiin sekametsässä sijaitsevien röykkiöiden lähiympäristöä sekä tilan peltoja. Metsässä ei havaittu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä, mutta kivikkoisessa maastossa saattaa hyvinkin olla matalia röykkiöitä. Peltojen maaperä on kivistä hiekkaa tai hiesua. Erityisesti röykkiöiden lähistön pellossa havaittiin punertavaa maata sekä jonkin verran kuonaa ja kvartsia. Topografialtaan ja maaperältään suojaisa lahti sopisi hyvin asuinpaikaksi jo kivikaudelta lähtien, mihin viittaa Supitun talon koillispuolisesta pellosta löytynyt oikokirves KM 5609:2. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.8.2008 |
| Alfred Hackman kaivaus 1919 |
| Löydöt: KM 7591:1-53 |
| Huomautuksia: Hackman tutki osan kumpareen laella olevasta kalmistosta vuonna 1919. Löydöt KM 7591:1-53. (Saman päänumeron alanumerot 54-59 ovat muista Sysmän kohteista.) |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Pentti Koivunen inventointi 1965 |
| Huomautuksia: Sysmän inventointi 1965, Kohde 76, s. 34-35. Koivunen on tarkastanut Hackmanin vuosien 1919 ja 1920 kaivauspaikat. Supitun isäntä oli kertonut löytäneensä keramiikkaa tehneensä muita vanhaan asutukseen viittaavia havaintoja peltotöissä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Mirja Miettinen tarkastus 1998 |
| Huomautuksia: Röykkiöiden ympäristö vesoittunut, vain toinen selvemmin näkyvissä ladon vierellä. Pelto röykkiön takana, tien yläpuolella hienoa punertavaa hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä tms ei kuitenkaan näkynyt oraiden joukossa käynnin yhteydessä. Maisema sulkeutunut, koska rantavyöhykkeelle kasvanut puustoa (vrt vanha valokuva Supitunlahdesta). Perustiedot: ,pellon keskellä, rinteen yläosassa vesaikossa tilustien pohjoispuolella; kiven ja maansekaisia ,matalia röykkiöitä, läpim 3-5 m. Röykkiöt tutkittu, löydöt merovinkiaikaa. Läheisessä pellossa mainitaan 1965 inventoijan saaman tiedon mukaan olleen tulisijoja/liesiä. Pelto hienoa hiekkaa ; rautakautisen lisäksi kivikautinen asutus Supitunlahden rinteellä tullee kysymykseen. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.4.2000 |
| Alfred Hackman kaivaus 1920 |
| Löydöt: KM 7732:1-41 |
| Huomautuksia: Hackman tutki osan kumpareen laella olevasta kalmistosta (löydöt KM 7732:1-33) ja toisen röykkiön (röykkiö b) siitä noin 25 m kaakkoon (löydöt KM 7732:34-41). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Hannu Poutiainen inventointi 2004 |
| Löydöt: KM 34547:1-15 |
| Huomautuksia: Sysmä. Arkeologinen täydennysinventointi 2004. Kohde 1, s. 2-3. Inventoinnissa kerättiin asuinpaikkalöytöjä aiemmin tunnettujen Hackmanin tutkimien röykkiöiden etelä- ja itäpuolelta pellolta. Inventoinnissa raportoitiin uusina kohteina myös kuppikivi ja kaksi röykkiötä aiemmista länteen ja etelään. |
| Luonti: 10.9.2004 Viimeisin muutos: 8.4.2021 |
| Antti Bilund tarkastus 2020 |
| Huomautuksia: VARK-hankkeeseen liittyvässä tarkastuksessa 7.5.2020 kohteen ja sen ympäristön todettiin olevan ennallaan. Ei tarkastuskertomusta. Kohteella oli vuonna 2020 muinaisjäännösrekisterissä alakohteet Supittu 1, Supittu 2 ja Supittu 3, joista vain Supittu 2:lla (kuppikivi) oli koordinaatit. Alakohteen kuvauksen mukaan alkakohde Supittu 1 oli tyyppiä hautapaikat ja sisälsi kaksi Hackmanin vuonna 1919 ja 1920 tutkimaa röykkiötä. Toisen kuitenkiin sanottiin mahdollisesti olevan asumuksen pohja, kuten Hackman oli esittänyt. Supittu 3 oli tyyppiä asuinpaikat, ja kuvauksen mukaan sillä tarkoitettiin vuoden 2004 inventoinnissa peltoalueella havaittua rautakautista asuinpaikkaa. Nämä on muutettu siten, että Supittu 1 sisältää vain Hackmanin tutkiman kalmiston ja toinen Hackmanin tutkima röykkiö, jonka hän tulkitsi asutusjäännökseksi, on käsitelty alakohteessa Supittu 3. Näille on merkitty koordinaatit Hackmanin yleiskartan (1919) ja maastotarkastuksen perusteella. Hackmanin tutkima kalmisto mäen laella erottuu edelleen maastossa kivisenä kohtana. Asuinpaikkajäännöksiksi tulkittua toista röykkiötä ei voi enää maastossa varmasti tunnistaa, koska sen tienoilla pellon reunassa ja ladon itäpään lähistöllä on ilmeisesti myöhemminkin siirretty kiviä ja kaivettu maata. Asuinpaikka-alakohteeseen Supittu 3 liittyy välittömästi Hackmanin tutkiman asutusjäännökseksi tulkitun röykkiön lounais-, etelä- ja itäpuolilla pellolla myöhemmin inventoinneissa todettu rautakautinen asuinpaikka, joka sisältyy muinaisjäännöksen aluerajaukseen vuoden 2004 inventointikertomuksessa ilmoitettujen koordinaattivälien mukaisesti. Peltoalueet olivat tarkastuksen aikana kasvillisuuden peitossa, joten niillä olevista asuinpaikkajäännöksistä ei saatu havaintoja. Kuppikiven (alakohde Supittu 2) todettiin olevan aikaisemman kuvauksen mukainen ja kunnossa. Sen koordinaatteina muinaisjäännösrekisterissä oli P 6801223 I 423713, mikä vastaa inventointikertomuksessa 2004 ilmoitettuja GPS-koordinaatteja (6804 077, 3423 852), mutta on ristiriidassa sanallisen sijainnin kuvauksen "ladon lounaiskulmasta 31 m suuntaan 280 goonia" kanssa, sillä etäisyyttä kyseiseen pisteeseen on yli 40 m. Tarkastuksessa sanallisen kuvauksen todettiin olevan tarkempi ja GPS-mittauksella koordinaateiksi saatiin P 6801233 I 423723, mikä sopii sanalliseen kuvaukseen. Koordinaatit on korjattu tämän mukaisesti. Vuoden 2004 inventoinnissa asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaitut kaksi röykkiötä on lisätty alakohteiksi tyyppinä viljelyröykkiö (Supittu 4 ja Supittu 5). Alakohteeksi (KM 5609:1) on lisätty myös ensimmäisen löydön, vuonna 1910 museoon tulleen miekan KM 5609:1 löytöpaikka, koska sen voi varsin tarkasti määrittää Hackmanin vuoden 1919 kaivauskertomuksen tekstin ja yleiskartan perusteella. |
| Luonti: 23.2.2021 Viimeisin muutos: 9.4.2021 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Sysmä Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. Keskustan kaava-alueen ulkopuoliset kohteet 1999; Inventointi; 1999