Kuppikallio sijaitsee Suopellontien eteläpuolella Pätikkälän entisessä hevoshaassa, talosta 330 m kaakkoon. Paikka on etelään pistävä, entisellä pellolla kasvavan istutusmetsän ympäröimä kallioinen moreenisaareke, jossa kasvaa muutama puu. Kupit sijaitsevat saarekkeen korkeimmalla kohdalla, missä on muutaman metrin pituinen ja pari metriä leveä kalliopaljastuma. Aivan kalliopaljastuman vieressä sen kaakkoispuolella on vallimaisena kasana pellolta raivattuja kiviä.
Kuppikivi on todettu 1972, jolloin saarekkeen eteläkärjessä olevasta kalliopaljastumasta (3 x 2 m) on laskettu viisi kuppia noin 35 x 40 cm:n alalla.
Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, ja kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään.
Luonti: 7.11.1996 Viimeisin muutos: 30.11.2020
Tutkimukset
Matti Huurre tarkastus 1972
Huomautuksia: Huurre: "Koordinaatit: x = 6820 92, y = 428 36, z = 87,5 Talosta n. 300 m kaakkoon. Raivaamattomassa saarekkeessa pellon keskellä kallio, jossa 5 matalaa mutta selvää kuppia. Ollut maan peittämä."
Merkitty Huurteen karttaan 40 m liikaa pohjoiseen (SLS 15.9.99).
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.6.2021
Sirkka-Liisa Seppälä inventointi 1999
Huomautuksia: Inventoinnissa 15.9.99 havaittiin, että kuppikallio sijaitsee 40 m etelämpänä kuin aiemmissa tiedoissa on esitetty. Muinaisjäännöksen kunto oli ennallaan, mutta saareke on kasvamassa umpeen. Saarekkeen itä- ja eteläreunaan on koottu pellosta suuria kiviä. Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, jotka sopisivat hoidettuina opastuskohteeksi.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.11.2020
Antti Bilund tarkastus 2020
Huomautuksia: Tarkastettu VARK-kohteena 13.11.2020 (ei tarkastuskertomusta). Kuppikallio tunnistettiin Huurteen (1972) ja Seppälän (1999) sanallisten kuvausten ja valokuvien perusteella. GPS-mittauksen sekä vinovalovarjosteen, ilmakuvan ja maastokartan vertailun perusteella kohteen koordinaatit (Seppälän 1999 mukaan) näyttävät olevan varsin tarkat. Kalliopinta, joka oli kokonaan peittynyt muutaman - 10 cm paksuisen sammalturpeen alle, paljastettiin nostamalla sileästä kalliosta helposti levynä irtoava turve pois. Joillakin kohdilla kalliopinnalla (ei kuitenkaan kuppien kohdalla tai niiden välittömässä läheisyydessä) todettiin, että turpeesta kallion halkeamiin tunkeutuvat juuret irrottivat kallion pinnasta kiviainesta ohuina lastuina. Neljässä kupissa oli sammalen alla markka-ajan kolikot (jätettiin paikalleen).
Luonti: 25.11.2020
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.