Kohde sijaitsee metsässä noin 100 metriä pohjoiseen Bofallsmossenin suon eteläpuolella olevasta ajotien mutkasta, joka on voimalinjan alla.
Paikalta on vuonna 1988 löytynyt iskoksia sekä pari mahdollista hiointa tai hiotun kiviesineen kappaletta metsämaahan tehdyistä tuoreista aurausjäljistä ja paikalle kaivetuista koekuopista. Muinaisjäännöksestä ei ole löydetty värjäytynyttä maata, palaneita kiviä tai muuta, mikä olisi osoituksena pitkäaikaisesta tai aktiivisesti käytetystä asuinpaikasta.
Sepänmaa 2013: Paikka on nykyisin runsaan 20 vuoden ikäistä istutusmännikköä. Osa alueesta on puutonta paljasta kalliota, kallioiden välissä ja ulkopuolella olevat alueet ovat hyvin kivikkoista moreenimaata. Alueelle tehtiin seitsemän koekuoppaa muinaisjäännöksen varmistamiseksi sekä sen laajuuden arvioimiseksi. Lisäksi alueen pohjoislaidalla oli tuulenkaato. Kaikissa koekuopissa ja tuulenkaadossa maa oli hyvin tiivistä kivikkoa eikä mitään merkkejä muinaisjäännöksestä tavattu. On hyvin todennäköistä, että paikalla tapahtunut asuminen / leiriytyminen on sijainnut mieluummin tasaisilla kalliopinnoilla kuin niiden viereisillä teräväsärmäisillä kivikoilla. Tällöin ei kulttuurikerroksia tietenkään ole voinut syntyä. Inventoijan tulkinnan mukaan kyseessä on lyhytaikainen asuinpaikka.
Luonti: 23.2.2000 Viimeisin muutos: 22.3.2018
Tutkimukset
Henrik Asplund tarkastus 1988
Löydöt: TYA 477:1-8
Huomautuksia: Kertomus
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.2.2000
Esa Laukkanen inventointi 2011
Huomautuksia: Kemiönsaaren Västanfjärdin arkeologinen inventointi vuonna 2011. Varsinais-Suomen maakuntamuseo.
Luonti: 24.2.2012
Antti Bilund & Timo Sepänmaa inventointi 2013
Huomautuksia: Kemiönsaari Olofsgårdin tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013. Mikroliitti Oy.
Inventointi 2013: Paikka on nykyisin runsaan 20 vuoden ikäistä istutusmännikköä.
Osa alueesta on puutonta paljasta kalliota, kallioiden välissä ja ulkopuolella olevat alueet ovat hyvin kivikkoista moreenimaata.
Koska kyseessä ei ollut kiinteä muinaisjäännös, vaan mahdollinen muinaisjäännös,
tehtiin alueelle seitsemän koekuoppaa muinaisjäännöksen varmistamiseksi sekä sen laajuuden arvioimiseksi. Lisäksi alueen pohjoislaidalla oli tuulenkaato. Kaikissa koekuopissa ja tuulenkaadossa maa oli hyvin tiivistä kivikkoa eikä mitään merkkejä muinaisjäännöksestä tavattu.
Paikan ollessa vuonna 1988 aurattu, on alueelta kuitenkin löytynyt kvartsi-iskoksia
ja hioimia / hiotun kiviesineen katkelmia. Tällä perusteella alueella on epäilemättä
ainakin lyhyen aikaa asuttu kivikaudella ja muun muassa isketty kvartsia. Varsinaisia kulttuurikerroksia tai ainakaan liesiä suurempia rakenteita ei paikalla kuitenkaan liene. On hyvin todennäköistä, että paikalla tapahtunut asuminen / leiriytyminen on sijainnut mieluummin tasaisilla kalliopinnoilla kuin niiden viereisillä teräväsärmäisillä kivikoilla. Tällöin ei kulttuurikerroksia tietenkään ole voinut syntyä. Aivan lähiympäristössäkään (n. 200 m säteellä) ei pitkäaikaisille kivikautisille asuinpaikoille sopivia maastonkohtia näytä olevan.
Paikan arvottaminen – onko kyseessä kiinteä muinaisjäännös vai ei – on edellä
mainituista seikoista johtuen hyvin hankalaa. Inventoijan tulkinnan mukaan kyseessä on lyhytaikainen asuinpaikka ja siten kiinteä muinaisjäännös.
Luonti: 19.2.2015 Viimeisin muutos: 19.2.2015
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.