Kohde sijaitsee Huittinen-Tampere -tiestä 3 km ja Kaukosen talosta kilometrin eteläkaakkoon metsäisellä harjulla.
Paikalla on 80 m pitkä ja 30 m leveä valli. Se on paikoin lähes pari metriä korkea ja saman verran leveä. Eteläpäässä on aukko. Kansa nimittää paikkaa Lammelan hautausmaaksi.
Kiviaita havaittiin 2024 inventoinnissa Lämminjärvestä pohjoiseen laskevan pienen puron itäpuolella sijaitsevan harjun ympärillä. Aidatun alueen koko on lähemmäs 45 x 100 metriä. Aita on paikoitellen erittäin hyvin säilynyt ja siinä on 5–7 kivikerrosta. Parhaiten säilyneissä kohdissa aidan korkeus on noin 1,5 metriä. Itäosassa aita kulkee harjun yli ja on paikoin lähes maantasainen, paikoin muutaman kivikerran korkuinen. Leveimmillään aita on noin kaksi metriä leveä ja välillä kapeampi. Länsiosassa harjun kapeimmassa kohdassa on aitaamaton kohta eli ”kulkuaukko”. Suurin osa aitaan käytetyistä kivistä vaikuttaa luontaisilta, mutta osa on lohkottuja.
Pienen puron länsipuolella, metsätien pohjoispuolella on kolme sammaloitunutta röykkiöitä, halkaisijaltaan noin 5x4, 2x6 ja 6 m, korkeus metrin molemmin puolin. Niiden pohjoispuolella on suorakulmainen, 4x6 m kokoinen avoin kellarikuoppa(?) ja mahdollisen rakenteen kulmaus, jonka korkeus on noin 80 cm ja leveys noin 40-100 cm. Metsätien eteläpuolella kulkee lähes kiinteistörajan suuntainen kiviaita/valli, jonka pituus on noin 27 metriä, korkeus noin 50 cm ja leveys 1,5–2 metriä. Sen eteläpuolella on epämääräinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 5 m. Kiviaitaa/-vallia on myös edellisten itäpuolella, tosin hyvin epämääräisenä. Puron varrella on myös moderneja kivikasoja.
Salmo (1955) on pitänyt paikkaa mahdollisena rautakautisena muinaislinnana. Samassa raportissa hän kuitenkin mainitsee kuulleensa aidan olevan paikallisen asukkaan isosedän, "Huittisten äijän", tekemä. Harjua ympäröivä kiviaita on paikoin niin hyvin säilynyt, ettei se vaikuta rautakautiselta puolustusvarustukselta. Vanhoilta kartoilta (1700–1900-luvut) ei myöskään löytynyt mitään, mikä suoraan selittäisi kivirakenteita. Rakenteiden pohjois- ja eteläpuolilla on peltoalueita, jotka on merkattu jo isojakokarttaan. Alueella havaitut rakenteet sijoittuvat Teukkulan kylän Hulttisten talon maille. Mitä todennäköisimmin rakenteet liittyvät elinkeinohistorialliseen toimintaan, kuten kaskeamiseen tai metsälaitumiin. |
takaisin
Koordinaatit
Kiikka Inventointi 1950 (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Inventointi; 1950